Pörssiyrityksen johtaminen ei pelkkää tekniikkaa - Kara Kuumana - Johtamisen Jyväsiä

Havaintoja työelämästä ja yritysmaailmasta.

16 syyskuuta, 2015

Pörssiyrityksen johtaminen ei pelkkää tekniikkaa

Jari Parantainen kirjoitti jokin aika sitten siitä, että naisjohtaja ei kiinnostu koneista. Hän toteaa, että tyttöjä ei vain tekniikka kiinnosta. Siksi heistä ei tule pörssiyhtiöiden johtajia. Perusteluna hän vielä käytti sitä, että kolmesta kylään tulleesta lapsesta vain poika oli kiinnostunut hänen Lego-roboteistaan. Sauhu nousi päästäni. Pohdin kuumeisesti oliko bloggauksien perusteella fiksulta vaikuttavan Parantaisen tarkoitus vain provosoida vai oliko mies ihan aidosti sitä mieltä. Oli kirjoitus provo tai ei, niin se pysäytti minut toden teolla. Pelotti että moni muu ajattelee oikeasti yhtä mustavalkoisesti, että lapsen lelut ja kiinnostuksen kohteet määrittelevät suoraviivaisesti sen, mikä lapsesta voi tulla isona. Aika karua!
Tuolla logiikalla minusta ei olisi koskaan pitänyt tulla DIPLOMI-insinööriä (pahoittelut lapsellinen provoni), sillä lapsena leikin barbeilla ja kotileikkejä kuusen alla. Voin myös tunnustaa ihan suoraa, että edelleenkään digboxin virittäminen, sähkötöiden tekeminen tai se mitä auton konepellin alla liikkuu, ei voisi vähempää kiinnostaa. Kun taas puhutaan läpimenoajan parantamisesta, prosessien automatisoinnista, toimitusketjun optimoinnista tai tulevaisuuden digitalisaatiosta, olen aivan liekeissä! Toki myös vaihdan auton renkaat mieluummin kuin laitan ruokaa.

Insinööritieteet koostuvat todella monista osa-alueista. Ehkä suurin ongelma onkin siinä, mitä teknisen ja teollisuuden työn luullaan olevan.  On toki totta, että tarvitaan joukko insinöörejä, joiden pitää osata mekaniikkaa, sähkötekniikkaa, voimatekniikkaa tai vaikkapa koodata. Kun puhutaan teollisuusjohtajasta tai mistä tahansa muusta johtajasta, tärkeimmät taidot ovat yleensä aivan jotain muuta, kuin jonkun kapean alan erikoisosaamista. Yritys ei ole pelkkä kone niin kuin Parantainen väittää. Jos uskotaan herra tai rouva Googlea, niin tekninen osaaminen on hyvälle johtajalle paljon vähemmän tärkeää kun muut johtamistaidot. Kärjessä oli kyky johtaa ihmisiä ja järjestää aikaa johdettaville. Tekniset taidot löytyivät toki listalta, siltä ihan viimeiseltä riviltä, mutta tuskin siinäkään tarkoitettiin kiinnostusta Lego-robotin sielunelämään.


Parantaisen herätyksen jälkeen olen tarkkaillut tilannetta. Täytyy valitettavasti todeta että Parantainen ei ole näkemyksensä kanssa yksin. Monilla keski-iän ylittäneillä miehillä on valitettavan vanhakantainen näkemys siitä, mitä osaamista teknisillä aloilla ylipäätään tarvitaan tänäpäivänä. Ja kun tuo viesti kantautuu nuorten korviin, niin eipä se kovin ihme ole, etteivät naiset eivät hakeudu aktiivisesti teknisille aloille. Naisasianäkökulmaa jopa vaarallisempana pidän sitä, että vanhakantainen ajattelu heijastuu valitettavan monen suomalaisen yrityksen tuloksentekokykyyn. Yritysjohto käyttää kaiken aikansa tuotteen teknisten ominaisuuksien hiomiseen ja koneiden käyttöasteen viilaamiseen sen sijaan, että optimoisi toimitusketjua kokonaisuutena ja keskittyisi asiakkaan tarpeisiin. Tästä aiheesta lisää aiemmassa bloggauksessani Suomalainen tuote on maailman napa.

Minun onneni oli ehkä viisas esimieheni. Hän sanoi aikanaan, että jos aikoo olla tehtaassa töissä pitää olla insinööri. Ja niinpä minä opiskelin töiden ohella insinööriksi, vaikka perinteiset insinööritieteet eivät kiinnostaneetkaan. Kun opiskelupaikkaa suunnitellaan ja valitaan, vanhemmilla ja kavereilla on todella hurja vaikutus nuoren valintoihin. Isä ja äiti, opettajat ja opinto-ohjaajat! Teillä on iso rooli ja vastuu nuoren valinnoista. Tukekaa häntä siinä mikä häntä kiinnostaa. Herätelkää pohtimaan myös perinteestä poikkeavia tai muita yllättäviä vaihtoehtoja.

Tulevaisuuden työ on todennäköisesti jotakin ihan muuta kuin se on nyt. Vanhoja ammatteja tai työpaikkoja ei ehkäpä edes enää ole viide vuoden päästä, ainakaan siinä muodossa kuin ne ovat nyt. Opiskelkaa siksi laajasti monia eri aihepiirejä. Olkaa uteliaita erikoisille kurssikombinaatioille. Muistakaa, että opiskelu ja oppiminen ei pääty, kun ensimmäinen tutkinto tulee valmiiksi.  Kun ihminen tekee sitä, mikä häntä oikeasti kiinnostaa, hän voi olla myös kykenevä luomaan tulevaisuuden työpaikkansa ihan itse.