22 helmikuuta, 2018

Kiire tappaa luovuuden.
Kiire tappaa myös hyvän johtajuuden!

Sitä tapahtuu johtajista useimmille. Kalenteri täytyy palavereista. Sähköposti huutaa vastauksia. Kuukausisyklin takarajat paukkuvat. Ennuste on tekemättä. Kuukausiraportti on tekemättä. Ja alaisilla on asiaa. Alaisilla on paljon asiaa.

Kiire tappaa hyvän johtajuuden

10 helmikuuta, 2018



Tanja kirjoitti jokunen aika siitä mainion bloggauksen, jossa käsketään keskittymään niihin asioihin joihin voi vaikuttaa. Kyllä, ehdottomasti samaa mieltä! Liian paljon esimiesten aikaa kuluu siihen, että keskitytään valittamaan tai toivomaan, että muut alkaisivat toimia toisin. Tai yhtä lailla aika menee toisten kadehtimiseen, kuinka muut onnistuvat ja saavat asioita aikaan. Mitäpä jos tarttuisit toimeen ihan itse! Tässä muutamia hyvin konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka itse olen saanut tuloksia aikaan arjessa.

Esimies - Älä valita vaan tartu toimeen!

28 tammikuuta, 2018



Johtaminen 2025 paneeli keräsi tulevaisuuden johtamisesta kiinnostuneet yhteen tällä viikolla. Kara Kuumana tapaaminen oli jälleen kerran todiste siitä, että aitoja kohtaamisia tarvitaan. Yhdessä syntyy enemmän oivalluksia. Haastamalla toisiamme voimme löytää uusia näkökulmia. Kysymällä voimme ymmärtää lisää. 

Twitter, Facebook, LinkedIn ja ylipäätänsä netin mahdollisuudet, luovat oivat puitteet törmätä mielenkiintoisiin ihmisiin, ajatuksiin ja tutkimuksiin. Somessa voi myös ystävystyä tai vähintään tuntea hengenheimolaisuutta joidenkin toisten kanssa. Toisaalta on myös kovin helppoa haastaa riitaa nimimerkin takaa. 

Kautta aikain on ollut niin, että ihmiset luovat verkostoja virtuaalisesti, mutta kohtaamisen kaipuu on säilynyt. Entisaikaan verkostoja rakennettiin kirjoittamalla ja lukemalla kirjeitä. Kymmenen vuoden kirjeystävyyden jälkeen, yhteinen tapaaminen kruunasi ja sinetöi vuosien kirjeystävyyden. Ensikohtaamisen ilo oli käsin kosketeltavaa. Joskus ehkä myös pettymyksen peittely.

Kun mielipidepalstat yleistyivät netissä, alkoi välittömästi joku järjestämään aitoa tapaamista keskusteltavan teeman ympärille. Vertaistuki on aina ollut arvossaan. Johdin puoli vuotta tiimiä virtuaalisesti ennen kasvokkain tapaamista. Tuon puolen vuoden ajan tekeminen oli intensiivistä ja WhatsUp lauloi päivittäin. Kun vihdoin tapasimme, oli tunnelma lämmin ja tavallaan kodikaskin. Ihan kuin olisimme tunteneet kaikki toisemme jo vuosia.

Ihminen on sosiaalinen eläin, joka janoaa toisen läheisyyttä ja hyväksyntää. Tapaaminen verkossa on kuin osa aisteista olisi tukahdutettu tai käännetty pois päältä. Vain tapaamalla aidosti, voimme testata sen kunnioituksen ja luottamuksen, mitä meillä on toista kohtaan. Aidossa kohtaamisessa joudutaan riisumaan maskit ja kohtaamaan toinen sellaisena mikä kukin on. 

Somessa jokaiselle muodostuu eräänlainen brändi, halusimme tai emme. Aidossa kohtaamisessa saamme varmuuden tai tyrmäyksen siitä, onko verkossa luotu mielikuva samanlainen kuin kohdatessa. Jos aidossa kohtaamisessa mielikuva ei vastaa brändiä, brändimielikuva pirstaloituu kuin peili tuhansiksi palasiksi. Ja silloin sitä on aika mahdoton korjata.

Some on oiva tapa verkostoitumiseen. Kannustan kaikkia rohkeasti lähtemään someen, kuitenkin aitona omana itsenään. Feikkaaminen paljastuu ja huono käytös kostautuu. Somessa pärjää kyllä, kunhan käyttäytyy niin kuin aidoissa kohtaamisissa. Ole hyvä ja anteeksi.

Lämpimät kiitokset kaikille Kara Kuumana tapahtumaan osallistuneille! Erityiskiitos mahtaville panelisteillemme; Akille, Jenni-Justiinalle, Mikalle, Ullalle ja Timolle. Te kaikki osallistujat teitte illasta hienon! Kohtaaminen on kultaa!



Seuraa Twitterissä
Kirjoittaja @kalehto
Blogi @karakuumana

Tykkää Facebookissa
Kara Kuumana

Lue myös

Aito elämä syntyy kohtaamisista

14 tammikuuta, 2018

Johtajuus ja johtamisen trendit ovat hyvä ajankuva. Menneisyyden johtamistrendit ovat meillä tiedossa, tulevaisuutta voi vain arvailla. Varmaa on kuitenkin se, että johtajuuden kehittyminen etenee teknologisen kehittymisen rinnalla suurin harppauksin.

Eilisen johtamisella ei huomenna pärjää

01 tammikuuta, 2018

Miten suhtaudut vuoden vaihteeseen? Onko se sinulle päivä muiden joukossa vai kenties rajapyykki uuden ja vanhan välillä? Itselleni uusi vuosi on aina eräänlaisen välitilinpäätöksen aika. Hetki summata menneen vuoden kokemukset ja opetukset ja aika siirtää katse tulevaan. Uudenvuoden lupauksia en suuremmalti tee. Mielestäni itseään koskevia muutoksia voi tehdä vuoden jokaisena päivänä. Siihen ei vuoden vaihdetta tarvita.

Uusi Vuosi Uudet kujeet?

22 joulukuuta, 2017


Wohoo! Kara Kuumana blogin sivuja on ladattu yli 100.000 kertaa. Juhlimme sitä kaikkien lukijoidemme kanssa Helsingissä Musiikkitalon kahviossa tiistaina 23.1.2018 klo 17 - 18. Skumppaa ei tällä kertaa tarjoilla, mutta kupponen kahvia kuitenkin. Ilmoittaudu mukaan 17.1. mennessä osoitteeseen

Kara on kuumentunut jo yli 100.000 sivulatauksen verran! Tule juhlimaan kanssamme 23.1.2018 Klo 17!

17 joulukuuta, 2017





Työn ja vapaa-ajan erottamista pidetään nykypäivänä kovin tärkeänä. Minusta se on täysin teollisen aikakauden tuote, yhtä lailla kuten kahdeksasta neljään työaikakin. Agraariyhteiskunnassa ei katsottu kelloa. Arki ja työ olivat yhtä ja samaa elämää. Olisi ollut edesvastuutonta jättää lehmä yksin poikimaan tai lopettaa sadonkorjuu neljältä mitä parhaimmalla poutasäällä. 

Kun Lapseni olivat pieniä, työskentelin paljon kiinalaisten kanssa. Yhteinen työaika olisi jäänyt heidän kanssaan kovin lyhyeksi, jos olisin työskennellyt niin sanottuina normaaleina työaikoina. Siksi erityisesti kotityöpäivinä buukkasin palavereja aamu kuuteen tai ainakin katsoin sähköpostit siihen aikaan. Sen jälkeen huolehdin lasten aamutoimista, vein päiväkotiin tai lähetin kouluun ja jatkoin taas työpäivää. Sain hakea lapset edes joskus aikaisin hoidosta ja sen paikkasin tekemällä töitä lasten mentyä nukkumaan. Se ei ollut työnantajan sanelemaa pakkoa vaan joustavuutta puolin ja toisin, mistä hyötyivät sekä työnantaja että oma perhe.

Eräs työntekijä haaveili koiran ulkoilutuksesta keskellä päivää. Toinen taas hiihtämisestä, edes hetken valoisalla. Kolmas siitä, että voi rauhassa käydä keskellä päivää kampaajalla tai viedä lapsen neuvolaan, sen enempää lupia kyselemättä. Kun joustava työ on arkea, voimme tehdä kaikkea tätä ilman anelua ja pahaa omaa tuntoa. Meidän päihimme on iskostettu niin kovaa kahdeksasta neljään työaika, että koemme pahaa omatuntoa toimiessamme toisin, vaikka mitään syytä ei olisikaan. 

Kun etätyö on mahdollista, sairasta lasta hoidettaessa hoituu samalla moni työasiakin, kun lapsi nukkuu tai katsoo lastenohjelmia. Kun dementoituvaa mummoa pääsee hoitamaan tarvittaessa kesken päivän, ei työaika kulu mummon murehtimiseen ja toisaalta työt tulee tehtyä silloin, kun niihin pystyy keskittymään.

Myönnän olevani toisinaan vähän kapinallinen, vaikka yleisesti itseäni nuhteettomina ja kunnollisena kansalaisena pidänkin. Lupasin eräälle työntekijälle lomaa useissa viikon pätkissä, koska hän sitä kovasti toivoi oman perhetilanteensa takia. Maalaisjärjellä ajateltunahan asia on ok, mutta ei kuitenkaan lain mukaan. Laki määrää, että työntekijän on pidettävä vähintään yksi kahden viikon lomajakso, jos lomaa on kertynyt sitä enemmän. Laki on toki tehty suojelemaan työntekijää, mutta tällä kertaa se olisi kääntynyt työntekijää vastaan.

Joustava työaika ja luottamus työn tekemisessä, ovat sekä työhyvinvoinnin että vapaa-ajan hyvin voinnin perusta. Kun luottamus asettuu taloon, sekä työntekijä että työnantaja voittavat. Kun työnantaja joustaa, voi työntekijä tehdä työtä silloin kun hän on luovimmillaan, ja toisaalta tekee silloin taatusti kaikkensa, kun erityistä pinnistystä tarvitaan. KiKyssä saavutetut edut on hiekan jyväsiä siihen verrattuna, paljonko joustavuudella ja luottamuksella voidaan lopulta saada aikaan. Luota ja ole luottamuksen arvoinen. Siitä se lähtee. Kilpailukyvyn parantumisen lisäksi, sekä työntekijä että työnantaja ovat molemmat voittajia.



Seuraa Twitterissä
Kirjoittaja @kalehto
Blogi @karakuumana

Tykkää Facebookissa
Kara Kuumana

Joustavuus on tuloksellisuuden perusta

25 marraskuuta, 2017

Pelko asuu minussa. Se asuu meissä kaikissa. Minä pelkäsin kertoa esimiehelle, kun olin ensimmäisen kerran raskaana. Mitä jos hän suuttuu? Minä pelkäsin mennä aikanaan uuteen työtehtävään. Mitä sitten, jos en pärjäisikään? Minä pelkäsin mennä Venlojen viestiin. Mitäs jos en löytäisikään rasteja ja pilaisin koko joukkueen tuloksen? Minä pelkäsin yhdessä Tanjan kanssa Kara Kuumana blogin perustamista. Mitä jos joku nauraa meidän bloggauksille tai solvaa meitä? Minä pelkäsin kysyä tunnettuja puhujia Johtajatulille. Mitä jos ne eivät vaikka halua mukaan?

Pelko asuu meissä kaikissa

12 marraskuuta, 2017

Etsitkö ihmelääkettä tuloksentekoon? Jos, niin tulossa on huonoja uutisia. Tuloksentekoon ei ole ihmelääkettä. Tuloskunnon parantaminen vaatii usein paluuta perusasioiden ääreen.

Tarkasteletko säännöllisesti tuotteidesi ja palveluidesi kannattavuutta? Pelkkä kannattavuuden tarkastelu ei riitä. On löydyttävä myös rohkeus tehdä valintoja.

Tuloksenteko vaatii aktiivisia toimia

08 marraskuuta, 2017

Olethan jo kuunnellut Kara Kuumana - Johtamisen jyväsiä podcastiamme? Jos et vielä, niin voit kuunnella sitä SoundCloudissa tai Kiekussa.

Kara Kuumana - Johtamisen jyväsiä on nyt ehdolla Suomen parhaaksi podcastiksi! Äänestä sitä täällä!

Seuraa, jaa ja tykkää meitä myös 
Twitterissä @karakuumana
FaceBookissa Kara Kuumana

Kara Kuumana - Johtamisen jyväsiä ehdolla Suomen parhaaksi podcastiksi!