Sain joitakin kuukausia sitten palautetta ehkä vähän poikkeuksellisen pinnistyksen johdosta. Jäin miettimään miksi halusin tuon pinnistyksen tehdä. Eihän minulla ollut siihen mitään velvollisuutta. Tein sen siksi että kollegani ja hänen loistava tiiminsä oli tuon pinnistyksen juurikin ansainnut. Olin siis lojaali heitä kohtaan. Tunnistan olleeni myös lojaali monille esimiehilleni ja kollegoilleni, mutta en valitettavasti kuitenkaan kaikille. Jäin pohtimaan, miten lojaalius ylipäätänsä syntyy.
Wikipedian mukaan lojaali on uskollinen jollekin ihmiselle tai asialle. Katja Kokko (@SunKatja) on tviitannut lojaaliudesta seuraavaa: Lojaalius tarkoittaa sitä, että seisoo lupaustensa takana ja toisen vierellä yksin, yhdessä vastavuoroisesti elämän ilon & surun hetkillä. Kaiken kaikkiaan työelämään liittyvästä lojaaliudesta on kirjoitettu viime aikoina kovin vähän. Lieneekö syynä se, että työyhteisössä lojaalius
on vähenemässä. Taloussanomat (@Taloussanomat) kirjoitti jokin aika sitten, että lojaalius on hiipumassa työpaikoilla. Jutussa Suomalaisen työn liiton Jokke Eljalan (@ElJala) mukaan yritysten tilanne on heikentynyt ja uutiset huonosta taloustilanteesta synnyttävät epävarmuutta työpaikoista. Tällöin lojaalius työnantajaa kohtaan vähenee. Filosofian Akatemian tutkijan ja kouluttajan Lauri Järvilehdostakin muutos kuvastaa työelämän tilannetta. On turhaa sitoutua liikaa. Koko jutun voit lukea täältä.
on vähenemässä. Taloussanomat (@Taloussanomat) kirjoitti jokin aika sitten, että lojaalius on hiipumassa työpaikoilla. Jutussa Suomalaisen työn liiton Jokke Eljalan (@ElJala) mukaan yritysten tilanne on heikentynyt ja uutiset huonosta taloustilanteesta synnyttävät epävarmuutta työpaikoista. Tällöin lojaalius työnantajaa kohtaan vähenee. Filosofian Akatemian tutkijan ja kouluttajan Lauri Järvilehdostakin muutos kuvastaa työelämän tilannetta. On turhaa sitoutua liikaa. Koko jutun voit lukea täältä.
Omassa bloggauksessani keskityn erityisesti lojaaliuteen työelämässä. Pohdinta perustuu omiin kokemuksiin ja havaintoihin lojaaliudesta ja sen syntymisestä.
1. Lojaalius syntyy ihmisten välille
En usko että on olemassa varsinaisesti lojaaliutta yritykseen, vaan kyse on aina ihmisten välisestä lojaaliudesta. Lojaalius yritykseen syntyy yrityksen johdon tai toisten työntekijöiden lojaalisuutta aikaansaavan toiminnan kautta. Kai Hakkarainen kertoo Vaskiseppien blogissa (@vaskisepät) tällaisesta lojaaliudesta.
2. Lojaalius voi syntyä vain ihmisten välille, jotka arvostavat ja kunnioittavat toinen toisiansa
Siinäpä se oli sanottu. Molemmin puolista arvostusta ja kunnioitusta pitää olla. En keksimälläkään keksinyt miten joku voisi olla aidosti lojaali sellaiselle, jolta ei saa arvostusta ja kunnioitusta. Ehkäpä pelonsekaista kunnioitusta saattaa syntyä yksipuolisesti, kun ollaan Maslowin hierarkian alimmilla tasoilla esimerkiksi sodan tai muun kriisin aikana. Mutta en kutsuisi sitä varsinaisesti lojaaliudeksi, koska se ei perustu vapaaehtoisuuteen vaan tilanteeseen liittyvään pakkoon.
3. Lojaalius edellyttää toisen tuntemista
Lojaalius voi syntyä vain maaperässä, jossa kumpikin tuntee toisensa riittävällä tasolla henkilökohtaisesti. Ei tarvitse tuntea toista läpikotaisin, mutta toinen on tunnettava paljon paremmin kuin hyvän päivän tuttavan. Toista ei voi tuntea, ellei tuntemiselle anneta aikaa ja mahdollisuutta. Yhteiset työmatkat, saunaillat tai muu vapaa muotoinen oleskelu on hyvä maaperä toiseen tutustumiselle. Usein pelkät työn lomassa pidettävät tauot eivät anna riittävää mahdollisuutta tutustua toiseen tarvittavan hyvin.
4. Lojaalius syntyy yhteisten kokemuksien kautta
Oli sitten kyse esimies-alaissuhteesta, kollega- tai ystävyyssuhteesta, taustalla on yleensä pidempi yhteinen taival, johon mahtuu sekä ylä- että alamäkiä. Yleensä juuri yhteisillä vaikeuksista voittoon –kokemuksilla on tärkeä merkitys lojaaliteetin kannalta. Jopa yksittäinen tärkeä tapahtuma tai tilanne voi synnyttää lojaaliuden ihmisten välille. Se voi olla tukemista epäonnistumisen hetkellä, auttamista pulasta tai tekemällä mitä lupaa. Joskus saa juosta päin seinää -bloggauksessani kerron siitä kuinka yksi elämääni merkittävästi vaikuttaneista esimiehistäni tuki minua epäonnistumisen hetkellä. Olen aivan varma, että siitä hetkestä lähti lojaalisuden siemen itämään.
5. Lojaalius syntyy luottamuksesta ja hyväntahtoisuudesta
Yhteiset vaikeuksista voittoon -kokemukset keräännyttävät luottamusta ihmisten välille, mutta vain silloin jos kyseessä on epäitsekkäät tarkoitusperät. Sama tavoite ja yhteinen taistelu ei pelkästään riitä, jos huomaa että toinen tekee työtä ainoastaan oman edun tavoittelun takia. Lojaalius syntyy kun voi luottaa siihen, että toinen auttaa kun apua tarvitsee tai tekee mitä on sovittu. Toisinaan jopa tunne siitä että toinen on aidosti hyväntahtoinen, luottaa ja uskoo sinuun, voi riittää, vaikka yhteisiä kokemuksia ei olisikaan ehtinytkään kertyä.
Kuten ehkä huomasit lojaalius vaatii ihmisiltä paljon. Lojaalius vaatii ihmisten välille kunnioitusta ja arvostusta, tuntemista, yhteisiä kokemuksia, luottamusta ja hyväntahtoisuutta. Lojaalius haiskahtaa vaikealle. Voin yhtyä tässäkin asiassa Saku Tuomisen (@SakuIdealist) kysymykseen: "Miksi ihmeessä kaiken pitäisi olla helppoa?" Entä jos ensi kerralla vastaat ihmisille, jotka sanovat että, aika vaikealta tuntuu, näin: ”No niin tuntuukin, mutta tehdäänkö silti?” Sakun koko bloggauksen löydät täältä.
Lojaaliuden eteen kannattaa tehdä töitä ja sen vuoksi pitää taistella. On oltava sitkeä ja sisukas jotta lojaalisuus ei hiivu. Puhalletaan yhdessä hiillokseen ja sytytetään taas lojaaliuden kipinä liekkeihin. Olen ihan varma että voittajia ovat lopulta ne, jotka onnistuvat kasvattamaan lojaaliutta omassa työyhteisössään. Se ei ole helppoa, mutta ei sen tarvitsekaan olla helppoa. Ei talvisotaakaan voitettu siltä, että tuntui vaikeelta.