Mistä on hyvä johtaja tehty?

Johtajuus ja sen kehittäminen on ajasta riippumatta aina ajankohtainen aihe. Menestyksen aallonharjalle nousseen yrityksen johtajia tutkitaan ja analysoidaan. Mikä tekee Matti Alahuhdan johtamisesta erilaista? Mikä on Jorma Ollilan menestyksen resepti? Erinomaista pohditaa asiasta löytyy Jim Collinsin Good to Great kirjasta. On sanomattakin selvää, että yrityksen menestystä ei aikaansaa yksi henkilö, mutta yksi henkilö voi olla melkoinen draiveri muutoksessa. Selkeää suuntaa ja esimerkillä johtamista ei voita mikään. Markkinatilanne voi toimia nosteena, mutta pelkän markkinavoiman avulla ratsastavat yritykset eivät tahdo pärjätä enää taantumassa tai muuten haastavassa markkinatilanteessa, jolloin hyvä johtajuus useinmiten punnitaan. Hyvän johtajan kaavaa tuskin voi liiaksi yleistää,
mutta miksi sitten toiset ihmiset nousevat johtajiksi ja toiset eivät? 

Johtajaksi pyrkivältä löytyy aimo annos ammatillista kunnianhimoa ja päättäväisyyttä! Kaikki kauniit nuoret naiset eivät halua misseiksi tai malleiksi eikä kaikki osaavat ja taitavat ammattilaiset halua johtajiksi. Kunnianhimon määrä ei ole vakio eikä kunnianhimo läheskään aina kohdistu työelämään. Ilman ammatillista kunnianhimoa ihmisen tekemät valinnat harvoin johtavat johtajapolulle. Ilman ammatillista kunnianhimoa puuttuu myöskin halu sietää johtajuuden mukanaan tuomia haasteita. Jotta päättäväisyys kanavoituu oikealla tavalla täytyy johtajaksi pyrkivällä olla melkoisen hyvä itsetuntemus. Johtajaksi toki on toki välillä päässyt v-mäisiä, narsistisia tai autoritäärisiä tyyppejä, mutta harva alainen tai organisaatiossa toimiva kollega kuvailee edellä kuvattuja johtajia "hyviksi ja taitaviksi johtajiksi".

Tulevalta johtajalta löytyy osaamisen lisäksi vastuun- sekä riskinottokykyä. Vain harva aloittaa työuraansa suoraan johtajanpallilta. Valtaosa johtajista on aloittanut työuransa asiantuntijarooleissa. Organisaatiohierarkiassa etenee nopeiten henkilöt, jotka osoittavat jo varhaisessa vaiheessa normaalia suurempaa vastuunottokykyä ja nälkää yhä suuremmille haasteille. Vastuunoton lisäksi tulevaisuuden johtajalta löytyy hyvä työn tekemisen tempo ja aikaansaavuus. Oma-aloitteinen ja tekemisestään vastuuta ottava työntekijä nauttii usein esimieskaartin luottamusta ja siitä johtuen saa yhä monimuotoisempia ja vaativampia tehtäviä. Ja kun hommat tulevat tehdyiksi, syntyy työntekijälle yhä enenevässä määrin näyttöjä kyvykkyydestään.

Johtajakandidaatilla on hyvät vuorovaikutustaidot ja hyvät verkostot. Vain harvassa organisaatiossa palkitaan ikuisia pessimistejä, rasittavia valittajia tai turhautuneita narisijoita. Positiivinen, eteenpäinmenevä ja rakentava asenne sen sijaan palkitaan. Positiivisuus kylvää ympärilleen positiivisuutta, joka taas näkyy usein lähipiirin työviihtyvyyden paranemisena. Energia kannattaa kohdistaa niin töissä kuin kotonakin asioihin, joihin itsellä on vaikutusvaltaa ja jättää murehtimisen ja murinan piiristä pois ne asiat, joihin ei voi vaikuttaa. Positiivinen ja optimistinen asenne ei tarkoita haihattelua ja vaikeiden asioiden pyyhkimistä maton alle, vaan kyse on enemmänkin siitä mitkä asiat ja miten asiansa tuo esiin. Mikään ei ole rasittavampi kuin asiassaan junnaava työkaveri, joka ei näe metsää puilta ja jolla pyörii päivästä toiseen sama nauhuri päällä. Johtajaksi halajava tarvitsee ympärilleen puolestapuhujia ja ammatillista verkostoa, josta löytyy sparraus- ja muutakin apua. Puolestapuhujat täytyy vakuuttaa osaamisesta ja kyvykkyydestä ja vaikka verkoston rakentaminen on aikaavievää niin se kannattaa.

Vuorovaikutustaitoihin liittyy melkoisen kiinteästi myös sosiaalinen älykkyys. Hyvä työkaveri ja esimies on inhimillinen, palvelualtis ja itsevarma. Hän ymmärtää ja kunniottaa muiden ihmisten tunteita, näkemyksiä ja osaamista, mutta osaa myös tuoda esiin oman näkemyksensä ja osaamisensa rakentavasti ja muita kunnioittavasti. Sosiaalisesti älykäs johtaja saa ihmiset asioiden taakse ja motivoitua ilman turhan autoritääristä otetta. Siihen taas tarvitaan keskustelutaitoja, jossa merkittävässä roolissa on dialogi, jossa erittäin tärkeä rooli on kuuntelutaidolla. Sosiaalista älykkyyttä on myös käytöskoodiston hallinta sekä tilanneäly. Sosiaalisesti älykäs tyyppi on useinmiten se, joka pääsee hämmästyttävän nopeasti samalle aaltopituudelle, ja vieläpä kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Jim Collinsin mukaan viidennen tason johtaja, eli johtaja joka pystyy luotsaamaan organisaationsa pysyvään muutokseen, on vaatimaton, mutta ammatti-ihmisenä voimakastahtoinen, silti intohimoinen ja innostunut. Johtajuutta voi harjoitella ja johtamisosaamista kasvattaa. Jos urahaaveissasi siintää johtajan pesti, aloita jo nyt käyttäytymään niinkuin johtaja!