Ymmärrä muutosprosessin kourissa rämpivää!

Muutoksen hyväksyminen on toisinaan vaikeaa, vaikka olisi ollut itse luomassa muutostarvetta ja muutoksen askeleita. Vielä vaikeampaa muutoksen kanssa eläminen on silloin, kun muutostarpeesta päättää joku muu. Useimmiten muutos sisältää kuitenkin myös monia positiivisia elementtejä, jos niille aidosti antaa tilaa nostaa päätään. Vaikka muutos on osa tätä päivää ja enemmänkin vakio työelämässä kuin poikkeus, on muutos silti aina myös henkilökohtainen prosessi. Erityisesti näin vuoden vaihteessa on monen mielessä jonkinasteisen henkilökohtaisen muutoksen tekeminen, mutta vaikeinta muutoksen kanssa eläminen on silloin, kun muutos ei ole omissa käsissä. Muutosta voidaan kuvata esimerkiksi

seuraavilla vaiheilla: vanhan päättyminen, välivaihe ja uuden alku.

Näistä vanhan päättyminen on se henkisesti kaikkein raskain vaihe, jossa ihminen keskittyy pääsääntöisesti siihen, mistä joutuu luopumaan ja mitä muutoksessa menettää. Tunne oman elämän hallinnan menettämisestä on korostunut ja minäkuva voi olla heikentynyt: kuka olen, mitä osaan, miksi en kelpaa, selviänkö tästä? Uhkakuvat nostavat päätään ja tulevaisuus voi näyttää synkältä. Lähiesimiehen rooli tässä kohdassa on tärkeä. Jos esimies vetäytyy vastuustaan ja etääntyy muutosprosessin ensimmäisessä vaiheessa, syntyy vakava luottamuspula, jota on jatkossa vaikea kuroa kiinni. Jos esimies taas on läsnä ja pystyy kohtamaan alaisensa ja olemaan tukena auttaa hän muutoksen kourissa tuskailevaa alaistaan enemmän kuin uskookaan. Yhtälailla lähikollegoiden ja ystävien ystävyyden syvyys punnitaan aidon läsnäolon kautta. 

Välivaiheessa muutos on jo sisäistetty, mutta tulevaisuus on vielä epäselvä. Sopeutuminen tilanteeseen on kenties vielä kesken, mutta ymmärrys siitä ettei vanhaan palaaminen ole enää mahdollista on saavutettu. Tässä vaiheessa olo on eritavalla epävarma, tulevaisuus houkuttelee, mutta minkälaisena tulevaisuus näyttäytyy on vielä hämärän peitossa. Olo on kuin suokävelijällä, koskaan ei tiedä onko alla tukeva vai pettävä alusta askelmalle. Tässä vaiheessa oleva ihminen tarvitsee usein paljon tilaa tilanteensa pohtimiselle. Hän ei kenties halua näyttää ympäristölleen hämmennystään ja huoltaan huomisesta, jotka kuitenkin ovat olemassa ja voivat pahimmillaan aikaansaada passiivisuutta ja omaan oloon vetäytymistä. Vaihtoehtojen skannaus on kovaa työtä samoin kuin jatkuvassa epävarmuudessa eläminen. Muutoksesta riippuen tässä vaiheessa olevalle voi antaa tukea olemalla saatavilla, herättelemällä uusiin ajatuksiin ja lisäämällä henkilön merkityksellisyyden tunnetta. 

Ennemmin tai myöhemmin jokaiselle koittaa uuden alun paikka. Uuden alku on myös eheytymisen paikka. Epävarmuuden tunne väistyy ja oman elämän hallinnan tunne lisääntyy. Kun henkilö on siirtynyt ajatuksissaan ja keskusteluissaan puhumaan enemmän tulevaisuudesta kuin menneisyydestä, tiedät hänen siirtyneen välivaiheesta eteenpäin. Muutosprosessin syvyydestä ja rankkuudesta riippuen henkilön maailmankuva on saattanut muuttua ja tulevaisuus näyttäytyy erilaisena kuin ennen muutosprosessia. Tässä vaiheessa olevaa henkilöä voi parhaiten tukea suhtautumalla positiivisesti ja kannustavasti tulevaisuuden rakentamiseen ja sen eteentuomiin haasteisiin.

Muutosprosessi ja siihen tarvittava aika on jokaisella yksilöllinen. Muutokseen sopeutumista helpottaa, kun verkostot ja osaaminen on ajan tasalla. Myös vertaistuesta on valtavasti apua, erityisesti tapahtuneen ymmärtämisessä ja tulevaisuuden uskon luomisessa.

”Sinulla voi olla tottumuksia, jotka heikentävät sinua. Muutoksen salaisuus on keskittää kaikki voimasi, mutta ei vanhan vastustamiseen, vaan uuden rakentamiseen."

- Sokrates