17 joulukuuta, 2017

Joustavuus on tuloksellisuuden perusta





Työn ja vapaa-ajan erottamista pidetään nykypäivänä kovin tärkeänä. Minusta se on täysin teollisen aikakauden tuote, yhtä lailla kuten kahdeksasta neljään työaikakin. Agraariyhteiskunnassa ei katsottu kelloa. Arki ja työ olivat yhtä ja samaa elämää. Olisi ollut edesvastuutonta jättää lehmä yksin poikimaan tai lopettaa sadonkorjuu neljältä mitä parhaimmalla poutasäällä. 

Kun Lapseni olivat pieniä, työskentelin paljon kiinalaisten kanssa. Yhteinen työaika olisi jäänyt heidän kanssaan kovin lyhyeksi, jos olisin työskennellyt niin sanottuina normaaleina työaikoina. Siksi erityisesti kotityöpäivinä buukkasin palavereja aamu kuuteen tai ainakin katsoin sähköpostit siihen aikaan. Sen jälkeen huolehdin lasten aamutoimista, vein päiväkotiin tai lähetin kouluun ja jatkoin taas työpäivää. Sain hakea lapset edes joskus aikaisin hoidosta ja sen paikkasin tekemällä töitä lasten mentyä nukkumaan. Se ei ollut työnantajan sanelemaa pakkoa vaan joustavuutta puolin ja toisin, mistä hyötyivät sekä työnantaja että oma perhe.

Eräs työntekijä haaveili koiran ulkoilutuksesta keskellä päivää. Toinen taas hiihtämisestä, edes hetken valoisalla. Kolmas siitä, että voi rauhassa käydä keskellä päivää kampaajalla tai viedä lapsen neuvolaan, sen enempää lupia kyselemättä. Kun joustava työ on arkea, voimme tehdä kaikkea tätä ilman anelua ja pahaa omaa tuntoa. Meidän päihimme on iskostettu niin kovaa kahdeksasta neljään työaika, että koemme pahaa omatuntoa toimiessamme toisin, vaikka mitään syytä ei olisikaan. 

Kun etätyö on mahdollista, sairasta lasta hoidettaessa hoituu samalla moni työasiakin, kun lapsi nukkuu tai katsoo lastenohjelmia. Kun dementoituvaa mummoa pääsee hoitamaan tarvittaessa kesken päivän, ei työaika kulu mummon murehtimiseen ja toisaalta työt tulee tehtyä silloin, kun niihin pystyy keskittymään.

Myönnän olevani toisinaan vähän kapinallinen, vaikka yleisesti itseäni nuhteettomina ja kunnollisena kansalaisena pidänkin. Lupasin eräälle työntekijälle lomaa useissa viikon pätkissä, koska hän sitä kovasti toivoi oman perhetilanteensa takia. Maalaisjärjellä ajateltunahan asia on ok, mutta ei kuitenkaan lain mukaan. Laki määrää, että työntekijän on pidettävä vähintään yksi kahden viikon lomajakso, jos lomaa on kertynyt sitä enemmän. Laki on toki tehty suojelemaan työntekijää, mutta tällä kertaa se olisi kääntynyt työntekijää vastaan.

Joustava työaika ja luottamus työn tekemisessä, ovat sekä työhyvinvoinnin että vapaa-ajan hyvin voinnin perusta. Kun luottamus asettuu taloon, sekä työntekijä että työnantaja voittavat. Kun työnantaja joustaa, voi työntekijä tehdä työtä silloin kun hän on luovimmillaan, ja toisaalta tekee silloin taatusti kaikkensa, kun erityistä pinnistystä tarvitaan. KiKyssä saavutetut edut on hiekan jyväsiä siihen verrattuna, paljonko joustavuudella ja luottamuksella voidaan lopulta saada aikaan. Luota ja ole luottamuksen arvoinen. Siitä se lähtee. Kilpailukyvyn parantumisen lisäksi, sekä työntekijä että työnantaja ovat molemmat voittajia.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti