07 marraskuuta, 2014

Julkinen sektori tarvitsee rohkeita ihmisiä


Julkisen sektorin virkamiesmäärä on ollut paljon otsikoissa - eikä syyttä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä (@JuhaSipila)  kohahdutti toteamalla, että virkamieskuntaa voisi pienentää 20 000 hengellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. It-virkamies Mikko Vuorikoski (@MikkoVuorikoski) on samaa mieltä. Voin yhtyä heidän kanssansa samaan kuoroon. Yrityksissä toiminnan tehostamista on tehty jo pitkään, tosin vielä on myös paljon tehtävää.

Oma automatisointitarinani alkoi 90-luvun puolen välin jälkeen. Tehtävänäni oli tehdä kaikkien kotimaisten asiakkaiden laskut sen jälkeen kun rekan perävalot olivat vilahtaneet portista ulos. Nakuttelin laskuja toisensa perään. Ihan sairaan tylsää hommaa. Lopulta otin yhteyttä IT osastoomme ja ehdotin, josko homman voisi automatisoida. Kätevintä olisi että pitäisi valita vain asiakasnumero ja painaa nappia. Näin kävi. Nykyään vastaava automaattilaskutus taitaa onneksi olla ominaisuutena jokaisessa ERP järjestelmässä.


Kymmenkunta vuotta sitten olin palaamassa äitiyslomalta. Minulta kysyttiin haluanko palata vanhaan tehtävään vaiko ihan uuteen tehtävään, joka oli todella mielenkiintoinen mutta tavallaan määräaikainen. Kuinka niin tavallaan ihmettelin. No siksi, koska tehtävänäsi on tehdä itsesi tarpeettomaksi. Kolleegoiden mielestä olisin aivan hullu, jos ottaisin paikan! Mitä sinä sitten teet? Kuinka sinun sitten käy? Kuten pomoni oli arvannutkin, niin olin todellakin se hullu, joka halusi tarttua haasteeseen. Tästä tulisi 'automatisointiurani' huipentuma. Aluksi alotin tekemällä perinteistä ostajan työtä, jotta ymmärsin mistä asiassa oli kyse. Vähitellen olin sen verran hihnalla, että sain speksattua koodarille sen mitä tarvittaan. Lopulta valmiina oli sekä konfiguraattori että hinnoitteluautomaatti, joiden perusteella ostotilaukset luotiin suoraa tilauskannasta automaattisesti. Ainoastaan räätälöidyt tuotteet vaativat pientä manuaalista lisälaskentaa ja määrittelyä, siltä osin kun poikkesivat konfiguraattorin vaihtoehdoista.
Karkeasti puolen vuoden päästä homma oli valmiina. 7,5 tunnin päivätyö oli kutistettu noin 15 minuuttiin. Käytännössä 5 minuuttia kului varioituvien tuotteiden ostamiseen ja toimitusvalvontaan.  Loput 10 minuuttia kului räätälöityjen ominaisuuksien speksaamiseen ja hinnoitteluun. Ei hassumpaa, mutta mitäs minä sitten teen? It osaston pomo oli sitä mieltä, että aiheutin heille niin paljon työtä ja harmaita hiuksia automatisointitoiveineni, että oli parempi pyytää minut heidän osastollensa. Näin pystyivät pitämään liian villit ideani aitojen sisäpuolella.
Esimerkkni ovat nuoremman sukupolven näkökulmasta muinaishistoriaa. Nykytekniikan mahdollisuudet ovat aivan huimaavan paljon parempia. Silti monilta osin julkinen talous, elelee vielä tuossa ajassa, missä monet yritykset olivat kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Vuolikoski totesi että, digitaalisaation onnistumiseksi tarvitaan sekä it:tä, liiketoimintaprosesseja että taloutta ymmärtäviä muutosjohtajia, jotka voivat nopeuttaa digitalisaation hyötyjen saavuttamista. Lisäisin vielä listaan rohkeuden ja luottamuksen. Uusistuksissa tarvitaan rohkeita ja luottavaisia ihmisiä, jotka uskaltavat heittäytyä mukaan. Heitä voi löytyä vain organisaatioista, jossa molemmin puoleinen luottamus, arvostus ja tiukan paikan tullen myös selkänoja ovat kunnossa. Johdon tulee varmistaa että hyville ja rohkeille tyypeille löytyy aina töitä.
Koko Talouselämän @Talouselama jutun löydätte täältä.

2 kommenttia:

  1. Vantaan digipomo punoi avokonttorissa neljän miljoonan euron säästöt http://www.hs.fi/kaupunki/a1415506480153?jako=0cddd41fcc6173776d23f73c56e5b866

    VastaaPoista
  2. ICT:ssä on oikeastaan kaksi puolta. Sen avulla voidaan tehostaa tekemistä, mutta toisaalta sen takia syntyy paljon kustannuksia. Parhaassa tapauksessa kustannukset on optimoitu tai optimoidaan kuten esimerkkissäsi kerrotaan. Olisi mielenkiintoista tietää monessako valtion, kunnan tai kaupungin laitoksessa käydään systemaattisesti läpi esimerkiksi sopimuksia tai karsitaan turhien ohjelmistojen ja lisenssien käyttöä. Turhasta maksetaan varmaan aika paljon.

    Toisaalta taas ICT:n avulla voidaan automatisoida ja tehostaa prosesseja, kuten blogissani kerroin. On myös tärkeää huomioida, että monasti käytössä olevista ohjelmistoista tai laitteista käytetään vain murto-osaa käytettävissä olevista ominaisuuksista. Silloin on käytännössä investoitu isoon määrään ilmaa. Bloggaan siitä aiheesta pian tulevaisuudessa.

    VastaaPoista