Julkisen sektorin
virkamiesmäärä on ollut paljon otsikoissa - eikä syyttä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä (@JuhaSipila) kohahdutti toteamalla, että virkamieskuntaa
voisi pienentää 20 000 hengellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. It-virkamies Mikko
Vuorikoski (@MikkoVuorikoski)
on samaa mieltä. Voin yhtyä heidän kanssansa samaan kuoroon. Yrityksissä
toiminnan tehostamista on tehty jo pitkään, tosin vielä on myös paljon tehtävää. Oma automatisointitarinani alkoi 90-luvun puolen välin jälkeen. Tehtävänäni oli tehdä kaikkien kotimaisten asiakkaiden laskut sen jälkeen kun rekan perävalot olivat vilahtaneet portista ulos. Nakuttelin laskuja toisensa perään. Ihan sairaan tylsää hommaa. Lopulta otin yhteyttä IT osastoomme ja ehdotin, josko homman voisi automatisoida. Kätevintä olisi että pitäisi valita vain asiakasnumero ja painaa nappia. Näin kävi. Nykyään vastaava automaattilaskutus taitaa onneksi olla ominaisuutena jokaisessa ERP järjestelmässä.
Kymmenkunta vuotta sitten olin palaamassa äitiyslomalta.
Minulta kysyttiin haluanko palata vanhaan tehtävään vaiko ihan uuteen
tehtävään, joka oli todella mielenkiintoinen mutta tavallaan määräaikainen. Kuinka
niin tavallaan ihmettelin. No siksi, koska tehtävänäsi on tehdä itsesi tarpeettomaksi.
Kolleegoiden mielestä olisin aivan hullu, jos ottaisin paikan! Mitä sinä sitten teet? Kuinka sinun
sitten käy? Kuten pomoni oli arvannutkin, niin olin todellakin se hullu, joka
halusi tarttua haasteeseen. Tästä tulisi 'automatisointiurani' huipentuma. Aluksi alotin tekemällä perinteistä ostajan työtä,
jotta ymmärsin mistä asiassa oli kyse. Vähitellen olin sen verran hihnalla, että sain speksattua koodarille sen mitä tarvittaan. Lopulta valmiina oli sekä konfiguraattori että hinnoitteluautomaatti, joiden perusteella ostotilaukset luotiin suoraa tilauskannasta automaattisesti. Ainoastaan räätälöidyt tuotteet vaativat pientä manuaalista lisälaskentaa ja määrittelyä, siltä osin kun poikkesivat konfiguraattorin vaihtoehdoista.
Karkeasti puolen
vuoden päästä homma oli valmiina. 7,5 tunnin päivätyö oli kutistettu noin 15
minuuttiin. Käytännössä 5 minuuttia kului varioituvien tuotteiden
ostamiseen ja toimitusvalvontaan. Loput 10 minuuttia kului räätälöityjen ominaisuuksien speksaamiseen ja hinnoitteluun. Ei hassumpaa, mutta
mitäs minä sitten teen? It osaston pomo oli sitä mieltä, että aiheutin
heille niin paljon työtä ja harmaita hiuksia automatisointitoiveineni, että oli
parempi pyytää minut heidän osastollensa. Näin pystyivät pitämään liian villit ideani aitojen sisäpuolella.
Esimerkkni ovat nuoremman sukupolven näkökulmasta muinaishistoriaa. Nykytekniikan mahdollisuudet ovat aivan huimaavan paljon parempia. Silti monilta osin julkinen talous, elelee vielä tuossa ajassa, missä monet yritykset olivat kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Vuolikoski
totesi että, digitaalisaation onnistumiseksi tarvitaan sekä it:tä,
liiketoimintaprosesseja että taloutta ymmärtäviä muutosjohtajia, jotka voivat
nopeuttaa digitalisaation hyötyjen saavuttamista. Lisäisin vielä listaan
rohkeuden ja luottamuksen. Uusistuksissa tarvitaan rohkeita ja luottavaisia ihmisiä, jotka uskaltavat heittäytyä mukaan. Heitä voi löytyä vain organisaatioista, jossa molemmin puoleinen luottamus, arvostus ja tiukan paikan tullen myös selkänoja ovat kunnossa. Johdon tulee varmistaa että hyville ja rohkeille tyypeille löytyy aina töitä.
Koko Talouselämän @Talouselama jutun löydätte täältä.
