Hyvä visio johtaa muutosta

Olen löytänyt sielunkumppanin henkilöstä, jota en edes tunne. Muistivihkoni välissä on #Technopoliksen asiakaslehdestä revitty pääkirjoitus, jossa yrityksen toimitusjohtaja @KeithSilverang kirjoittaa sisäisestä kunnianhimostaan ja vastuualueensa visiosta muun muassa seuraavasti: ”Technopolis on tavallista parempi. Ei palvelumme ole tarpeeksi hyvää, matka siihen on pitkä. Mutten voi lopettaa, ennen kuin se on hankalienkin mielestä oikeasti tosi hyvää – jatkuvasti, johdonmukaisesti ja kansainvälisesti”. Hän myös kirjoittaa siitä kuinka sisäinen kehittämisen palo ja visio selkeästä markkinajohtajuudesta ajaa häntä eteenpäin. Kerrassaan osuva kirjoitus niin sisäisestä kunnianhimosta kuin
sinnikkäästä kehitystyöstä ja modernista oman tuotteen palveluistamisesta.

Suomi Oy:n tytäryritykset tarvitsevat visionäärisiä ja intohimoisia tekijöitä sekä rohkeita uudistajia.  Vaikka toisesta tuutista pukkaa ulos uusia kunnianhimoisia informaatioteknologiayrityksiä, rypee iso osa vanhoista yrityksistä vuosia kestäneessä investointi- ja kehityslamassa. Kehittämistä on toki tehty, mutta aito uudistaminen ja uudistuminen ovat jääneet joko näkemyksen- tai osaamisenpuutteen jalkoihin. Näkemyksen puute taasen johtuu melkoisen usein siitä, että yritykselle ei ole mietitty riittävän kunnianhimoista visiota, jos visiota laisinkaan. Liian usein tyydytään keskinkertaisuuteen, joka kokee voimakasta eroosiota ajan kuluessa ja kunnianhimoisten kilpakumppaneiden kehittyessä.

Visiolla ilmaistaan millainen yritys haluaa tulevaisuudessa olla, ollen siten yrityksen tulevaisuuden tahtotila. Vaikka visiossa kuvattava tahtotila on tulevaisuuden kuvaus, on tuon kuvauksen oltava kuitenkin saavutettavissa oleva, ymmärrettävä ja ennen kaikkea uskottava. Hyvä visio ei tarvitse liiemmälti selityksiä ja on helposti tulkittavissa yrityksen kaikilla työntekijäportailla. Kun visio on määritelty ja kommunikoitu riittävän selkeästi, alkaa visio ohjata huomaamattaankin strategiatyötä eli sitä työtä, jolla määritellään toimenpiteet vision saavuttamiseksi. Näin ollen vision tulisi olla kaiken kehittämis- ja muutostyön lähtökohta. Hyvä visio ohjaa myös myöhemmin yrityksen päätöksentekoa ja ohjaa siihen minkälaisia kehityshankkeita käynnistetään, ihmisiä rekrytoidaan ja investointeja tehdään. Visiota on myös kuljetettava yrityksen viestinnässä uutisoitavien asioiden rinnalla jatkuvasti eikä vain uunituoreen vision jalkauttamisen yhteydessä. Näin yrityksen työntekijöiden usko tulevaisuuteen ja yrityksen suuntaan vahvistuu ja päätösten taustavaikuttimet pysyvät kaikilla kirkkaina mielessä.

Kävimme ihan lähimenneisyydessä yhden muutoshankepalaverin yhteydessä keskustelua siitä, miksi suhteellisen hyvin ja vakaasti toimivia organisaatioita ja prosesseja täytyy muuttaa. Vastaus löytyi yllättävänkin helposti vastikään määritellystä visiosta. Jatkamalla niinkuin tähänkin asti mikään ei muutu - kilpailukykyä ei tule rahtuakaan lisää. Toimimalla niin kuin tähänkin saakka visio jää siintämään ikuisesti kaukaiseksi haaveeksi. Muutostarpeen perustelu vision kautta oli yllättävän helppoa ja tehokasta, erityisesti jos koko porukka on visiosta yhtä mieltä. Tässä yhä pahemmaksi kiristyvän kilpailun ympäristössä ei enää pärjää tyytymällä siihen mitä on jo saavuttanut.

Visiotyö ei myöskään saisi olla pelkästään yrityksen ylimmän johdon leikkikenttä. Mitä useampia ja erilaisempia aivoja saadaan työhön mukaan, sitä enemmän erilaisia näkökulmia saadaan esiin. Porukasta pitäisi löytyä niitä rohkeita propellipäitä, jotka pakottavat ajattelemaan hiekkalaatikon ulkopuolisia asioita sekä niitä muutosta vastaan haraavia jarruja, jotka pakottavat miettimään vision selkeyden ja muutosviestin valmiiksi mahdollisimman varhain. Yhdessä mietitty on puoliksi jalkautettu. Lopullisen vision suunnasta vastaa kuitenkin aina yrityksen liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johto.

Suomi Oy ei pärjää kilpailussa tyytymällä rapautuvaan keskinkertaisuuteen. Siksi patistankin koko Suomi Oy:n visiotyön kimppuun!