Jos olette lukeneet Juhana Torkin Puhevalta-kirjaa, otsikko lienee teille tuttu. Olen sen suoraa varastanut ja kopioinut kyseisestä kirjasta, sillä kyseinen kirjan kappale innotti minua tekemään tämän bloggauksen. Kappaleessa käsitellään päämäärän ja keinojen suhdetta.
Moni ajattelee, että taitava puhuminen on retoristen keinojen hallintaa. Puhetaito pelkistyy säännöiksi ja ohjeiksi, yksinkertaisiksi toimintamalleiksi. Opittuaan jonkin keinon puhuja voi olla innokas käyttämään sitä. Puhetaito ei ole kuitenkaan keinoilla kikkailua. Tärkeämpää kuin osata keinot on tajuta päämäärä. Keinot ovat alisteisia päämäärälle.
On hyvä tuntea keinoja, mutta tärkeämpää on osata mukautua kulloiseenkin tilanteeseen. Puhujan ehkä tärkein ominaisuus on sopeutuvuus, kyky lukea tilannetta.
On hyvä tuntea keinoja, mutta tärkeämpää on osata mukautua kulloiseenkin tilanteeseen. Puhujan ehkä tärkein ominaisuus on sopeutuvuus, kyky lukea tilannetta.
Ajatukseni alkoi harhailla puheenpitämisestä Lean filosofiaan ja sen hyvin tunnetuksi tulleisiin menetelmiin kuten esimerkiksi prosessien kuvaamiseen, 5S:ään, imuohjaamiseen ja Kanbaniin. Ajatuksissani korvasin Juhana Torkin kirjoituksesta puhuminen, puhetaito, puhuja, retoriikka vastaavilla Leaniin sopivilla termeillä.
Moni ajattelee, että taitava Lean ammattilaisuus on työkalujen hallintaa. Lean pelkistyy säännöiksi ja ohjeiksi, yksinkertaisiksi toimintamalleiksi. Opittuaan jonkin keinon Lean ammattilainen voi olla innokas käyttämään sitä. Lean filosofia ei ole kuitenkaan työkaluilla kikkailua. Tärkeämpää kuin osata keinot on tajuta päämäärä. Keinot ovat alisteisia päämäärälle. On hyvä tuntea keinoja, mutta tärkeämpää on osata mukautua kulloiseenkin tilanteeseen. Lean ammattilaisen ehkä tärkein ominaisuus on sopeutuvuus, kyky lukea tilannetta.
Leanin jälkeen ajatukseni alkoi harhailla johtamiseen. Lean filosofiahan on tavallaan johtamisfilosofia. Ja retoriikka on tavallaan ihmisten mielien johtamista. Aloin miettiä, että miksikäs Juhanan ajatus ei voisi toimia mainiosti myös johtamisessa.
Moni ajattelee, että taitava johtaminen on erilaisten johtamisen keinojen hallintaa. Johtaminen pelkistyy säännöiksi ja ohjeiksi, yksinkertaisiksi toimintamalleiksi. Opittuaan jonkin keinon johtaja voi olla innokas käyttämään sitä. Johtaminen ei ole kuitenkaan keinoilla kikkailua. Tärkeämpää kuin osata keinot on tajuta päämäärä. Keinot ovat alisteisia päämäärälle. On hyvä tuntea keinoja, mutta tärkeämpää on osata mukautua kulloiseenkin tilanteeseen. Johtajan ehkä tärkein ominaisuus on sopeutuvuus, kyky lukea tilannetta.
Juhana ei ehkä tiennyt kuinka osuvasti hän kirjoittaa, oli sitten kyseessä retoriikka, Lean filosofian toteuttaminen tai johtaminen. Valitettavan usein korostetaan Lean työkalujen hallintaa ja itse filosofia unohtuu. Vastaavasti johtamisessa työkalut saattavat joskus ajaa tavoitteen yli. Kuinka valitettavan tuttua onkaan, että tietojärjestelmähankkeisiin mennään tietojärjestelmä edellä. Tai kuinka kehityskeskeskustelussa kehityskeskustelua tukeva työkalu ohjaa keskustelun aivan väärään suuntaan, kuten Tanja (@TanjaMantere) bloggasi jokunen aika sitten. Keinot on osattu, mutta päämäärää ei tajuttu. Tai päämäärä tajuttiin, mutta se ohitettiin syystä tai toisesta. Keinot ohjaavat johtamista ja toimenpiteitä, vaikka keinojen piti olla alisteisia päämäärälle. Sekä johtamisen että Lean filosofian hienous on nimenomaan päämäärähakuisuus. Sen päämäärän minkä jokaisen yrityksen ja johtajan tulisi päättää ihan itse.
