19 toukokuuta, 2015

Kuinka houkutella johtaja Twitteriin?


Olen koittanut vääntää rautalangasta muutamalle lähipiirin johtajalle miksi ihmeessä Twitterissä kannattaisi olla. Olen käyttänyt perusteluina niitä samoja perusteluita mistä esimerkiksi Johannes Saukko ja Sari-Liia Tonttila ovat bloganneet, sillä uskon itse aidosti niihin kaikkiin.  

Johannes Saukko (@JohannesSaukko) bloggaa seuraavaa; Johtajan pitää olla aktiivinen some-peluri ihan yksinkertaisesti siksi, että tajuaa. Maailman muutosta, sen laajuutta ja voimaa, saati mahdollisuuksia ei voi ymmärtää, jollei ole siinä edes mukana. Ja vaikka tätä vallankumousta ei voikaan entiseen malliin hallita, voi sitä oppia hyödyntämään.

Sari-Liia Tonttila (@sariliia) listaa M&M kumppaniblogissa pitkän listan; Työntekijät ja päälliköt itse ovat jo somessa, toimitusjohtajan sosiaalinen läsnäolo jättää positiivisia mielikuvia työtekijöihin ja sosiaalisessa mediassa olevat johtajat koetaan parempina johtajina kuin somepoissaolollaan loistavat johtajat. Somessa olo näyttää, että yhtiö on teknologia- ja trenditietoinen. Somessa oleva johtaja kykenee lukemaan omaa aikaansa ja sen antamia signaaleja. Sosiaalisen median presenssi parantaa koko yhtiön mainetta.

En tiedä onko suostuttelutaidoissani vikaa, mutta ainakaan insinöörimaailmassa ja erityisesti B2B maailmassa perustelut maailman paremmasta ymmärtämisestä, verkostoitumisen hyödyistä tai brändin parantamisesta eivät juurikaan uppoa. Johtajat edelleen uskovat, että asiakasta voi ymmärtää ja verkostoitua voi tarpeeksi ilman sosiaalista mediaakin. Aloin pohtimaan, miksi viesti ei mene perille. Haaste on siinä, että monet perusteluista ovat sellaisia, jonka johtaja ymmärtää vasta sitten, kun hän itse käyttää sosiaalista mediaa aktiivisesti. Kukapa meistä lopulta haluaisi oppia toisen kantapään kautta? Jos siis haluamme johtajat someen, on meidän käytettävä sellaisia keinoja, jotka oikeasti purevat. Kun heidät ensin saadaan koukkuun, niin moninaiset hyödyt valkenevat kyllä käyttämisen mukana. 

Mikä sitten voisi olla riittävän hyvä perustelu? Mikä on se johtajan heikko kohta, mihin iskeä? Ajatus on tuotava niin lähelle arkea ja perustelu niin isona uhkana tulevaisuudessa, jotta johtaja ei vain uskalla jäädä ulkopuolelle. On oltava pelko siitä, että ongelma napsahtaa omaan nilkkaan. Moni insinööri kokee syvällä sisimmässään olevansa teknologian asiantuntija. Mikä olisi pahinta mitä teknologian asiantuntijalle voisi käydä?  Jos tiput teknologian rattailta, et ole insinööri vaan muinaismuisto. Mikään ei ole insinöörille lopulta pahempaa kuin teknologian rattailta tippuminen. 

Kävin joitakin aikoja sitten muutaman entisen kollegani kanssa keskustelua maailman muutoksesta. Siis niiden samojen johtajien, joille olin jo aiemmin tuputtanut Twitterin hyötyjä ilman lampun syttymistä.  Keskustelu eteni seuraavasti. Tiesittekö muuten, että suomen teillä ajelee jo itse ohjaavat autot? Ai, mitenkä niin? No, sano sitten kuka sitä autoa ajoi (vähättelevästi)? Christina Andersson. Mistäs sen tiesit? No Twitteristä. 3D printtaus voi mullistaa maailmaa aika paljon. Kai olette kuulleet, että Kiinassa on jo 3D printattu taloja?  No, mutta eihän 3D printtaus ainakaan teräsosiin ole tulossa. Hyviä 3D printtaukseen sopivia metallipulvereita on olemassa jo kymmeniä ja autojakin on jo printattu. 

Ensimmäistä kertaa tapahtui pieni herätys sekä vasemmassa että oikeassa avolohkossa samanaikaisesti. Twitteriä ei teilattukaan suoraa samaan hömppäosastoon homeopatian tai vyöhyketerapian kanssa. Insinöörin yksi aivonystyrä pyöritteli ajatuksissaan sitä mitä oli juuri kuullut teknologisesta kehityksestä ja toinen puolestaan lietsoi paniikkia siitä, että en kai vain ole tippunut kärryiltä. 

Keskustelun ajankohdasta on tärkeää huomioida se, että keskustelu käytiin ennen kuin ko. aiheet olivat ehtineet kotimaisten pääjulkaisujen tai ammattilehtien sivuille.  Fakta on se, että sopivia ihmisiä seuraamalla saat saman tiedon Twitterissä paljon ennen kuin lehdistö tarttuu asiaan. Twitter väki tiesi Christiina Anderssonin (@winninghelix) ajaneen itseohjautuvaa autoa jo kuukausia ennen kuin lehdistö kirjoitti asiasta. 4D printtauksesta on puhuttu Twitterissä viikkoja ennen kuin lehdet tarttuivat uutisen. Maailmaa on toki mahdollista seurata lukemalla lehtiä, blogeja ja tieteisartikkeleita. Totuus on kuitenkin se, että perinteisten medioiden kautta seuraaminen on armottoman hidasta puuhaa, sen lisäksi että saat tiedon lähes aina myöhässä. Vähän kuin yrittäisi lukea kuukauden kaikki Hesarit viikkoja tai kuukausia myöhässä.

Jos johtaja haluaa olla ajan hermolla, on helpointa ja käytännöllisintä olla Twitterissä seuraamassa asiakkaita, kilpailijoita ja oman alan asiantuntijoita. Se on vähän sama, kuin saisi joka aamu työpöydälle siistin artikkelikoosteen Hesarin, Tekniikan ja Talouden sekä Kauppalehden artikkeleista, tiivistelmän tärkeimmistä yliopiston tutkimuksista ja minkä lie muun instanssin julkaisuista. Näin johtajalle jää aikaa keskittyä oleelliseen, eli siihen mikä hänen omassa tehtävässään on tärkeintä. 

PS. Kuten ehkä huomasit, en osoittanut tätä bloggausta kirjoituksen kohteena oleville antisomeilijoille, sillä eiväthän he tätä kirjoitusta edes itsenäisesti löydä. Mitäpä jos sinä lukija auttaisit ja toimittaisit tämän artikkelin johtajasi tai kollegasi pöydälle perinteisesti printattuna. Vaihtoehtoisesti voit yrittää löytää hänen ammatillisen kipupisteensä, johon on aika iskeä.  

0 kommenttia:

Lähetä kommentti