Työnteon joustoilla parempaan tuloskuntoon

Yksi esimiehen ja työnsuunnittelun suurimmista pulmista on työmäärän ja resurssien tasaaminen. Kyseinen haaste korostuu erityisesti aloilla, joissa kuormitus ei ole tasainen ja ennustettava. Teollisuuden parissa esimerkki tällaisesta kuormituksen suhteen vaihtelevasta alasta on alihankintateollisuus ja vaikkapa jäätelönvalmistus. Palvelusektorilla vastaavaa tuskaa potee muun muassa kampaamo- ja ravintolayrittäjät. Kuormituksen vaihteluita pyritään purkamaan esimerkiksi kausityöntekijöiden voimin, mutta mitä tehdään silloin, kun työ on vaativuudeltaan sellaista, ettei päteviä kausityöntekijöitä ole saatavilla? Entä silloin, kun vuosittainen kuormitus osuu koulujen loma-aikaan tai maakunnissa kevätkylvöjen aikaan?

Kilpailussa kiinni pysyminen ja kysyntään vastaaminen edellyttää joustoja niin työnantajalta kuin työntekijältäkin. Joissakin työyhteisöissä on saatu paikallisesti sovittua mainioita työaikajärjestelyitä. Toisissa työyhteisöissä pelkästään keskustelupöytään pääseminen on osoittautunut melkoisen haastavaksi hommaksi. Moni yt-kierros jäisi tekemättä, jos työpaikan joustojärjestelmät olisivat olemassa ja olemassa olevat järjestelmät olisivat tehokkaammassa käytössä.

Joustojärjestelmistä yleisimpiä lienevät liukuvaan työaikaan ja etätyöhön liittyvät sopimukset. Etätyö on harvojen toimihenkilöiden etuus. Liukuvaa työaikaa käytetään vain harvoin aidosti tuotannon kuormituksen tasaamiseen. Se on enemmänkin työnaloituksen joustoelementti, josta hyötyy pääsääntöisesti työntekijä. Harvemmin käytetty työaikajoustojärjestelmä on työaikapankki. Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jolla voidaan pitkäjänteisesti sovittaa työ- ja vapaa-aikaa vastaamaan kuormitusta. Työaikapankin perimmäinen tarkoitus on parantaa yrityksen tuottavuutta ja siten kilpailukykyä. Tavoitteena on myös lisätä kokoaikatyötä tekevien työntekijöiden määrää tilanteessa, jossa kausityöntekijöiden tarve on suuri tai jossa osaavien kausityöntekijöiden löytäminen on haasteellista.

Työntekijän näkökulmasta työaikajoustojen lisääminen on taas yksi keino puristaa työntekijöitä nurkkaan, kun työnantajalla voi olla aito pyrkimys pelastaa liiketoimintansa. Onneksi ja suureksi haasteeksi meitä on moneen junaan. Osa työntekijöistä joustaa luontaisesti ja kokee työkuorman vaihtelevuuden osaksi työmotivaatiotansa. Osa työntekijöistä taasen kokee joustamisen työnantajadiktatuurina, työnantajan käyttämänä kontrolloinnin keinona. Usein työaikajoustoista seuraa kuitenkin entistä häiriöttömämpi työympäristö ja suurempi tyydytys tehtyyn työhön. Kun työvuoron aikana työtä riittää jokaiselle tunnille, ei tarvitse tehdä näennäis- tai sijaistöitä, vaan voi keskittyä siihen mitä osaa parhaiten. Lomautusten ja ylitöiden määrä vähenee, työajan ennustettavuus voi jopa lisääntyä eikä automaattisesti vähene.

Miettikääpä mitä asiakasrintamalla tapahtuu, kun selitykset resurssipulasta loppuvat ja asiakkaiden palvelutaso paranee merkittävästi, esimerkiksi oikea-aikaisina toimituksina. Tutkimusten mukaan työaikapankki johtaa myös kokoaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen, kun muista joustoresursseista voidaan luopua. Hyötyjen lisäksi mallissa on toki haasteitakin. Erityisesti perheelliset ihmiset voivat kokea elämänhallinnan menetyksen tunnetta, silloin kun työn ja perheen yhteensovittaminen on vaikeaa. Siksi mallin tulisikin olla vastavuoroista. Joustoja ja ymmärrystä ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin tulisi löytyä myös työnantajalta ja työtovereilta. 

Alkuasetelma on haastava! Työntekijöiden ja työnantajien näkökulmien parempi keskinäinen ymmärrys helpottaisi neuvottelupöytiin pääsyä ja keskustelun avaamista. Ala-, työkulttuuri- ja ihmiskohtaisia eroavaisuuksia on paljon. Jostain on lähdettävä liikkeelle, jotta Suomi Oy:n pk-yritykset saadaan takaisin maailman kärkikaartiin ja suomalainen osaamispääoma hyödynnettyä entistä paremmin. Kärkikaartiin pääseminen vaatii monilla aloilla melkoista ponnistelua tehokkuuden parantamiseksi. Työnteon joustot ovat yksi mainio työväline matkalla kohti tehokkaampaa työelämää.