16 syyskuuta, 2015

Pörssiyrityksen johtaminen ei pelkkää tekniikkaa

Jari Parantainen kirjoitti jokin aika sitten siitä, että naisjohtaja ei kiinnostu koneista. Hän toteaa, että tyttöjä ei vain tekniikka kiinnosta. Siksi heistä ei tule pörssiyhtiöiden johtajia. Perusteluna hän vielä käytti sitä, että kolmesta kylään tulleesta lapsesta vain poika oli kiinnostunut hänen Lego-roboteistaan. Sauhu nousi päästäni. Pohdin kuumeisesti oliko bloggauksien perusteella fiksulta vaikuttavan Parantaisen tarkoitus vain provosoida vai oliko mies ihan aidosti sitä mieltä. Oli kirjoitus provo tai ei, niin se pysäytti minut toden teolla. Pelotti että moni muu ajattelee oikeasti yhtä mustavalkoisesti, että lapsen lelut ja kiinnostuksen kohteet määrittelevät suoraviivaisesti sen, mikä lapsesta voi tulla isona. Aika karua!
Tuolla logiikalla minusta ei olisi koskaan pitänyt tulla DIPLOMI-insinööriä (pahoittelut lapsellinen provoni), sillä lapsena leikin barbeilla ja kotileikkejä kuusen alla. Voin myös tunnustaa ihan suoraa, että edelleenkään digboxin virittäminen, sähkötöiden tekeminen tai se mitä auton konepellin alla liikkuu, ei voisi vähempää kiinnostaa. Kun taas puhutaan läpimenoajan parantamisesta, prosessien automatisoinnista, toimitusketjun optimoinnista tai tulevaisuuden digitalisaatiosta, olen aivan liekeissä! Toki myös vaihdan auton renkaat mieluummin kuin laitan ruokaa.

Insinööritieteet koostuvat todella monista osa-alueista. Ehkä suurin ongelma onkin siinä, mitä teknisen ja teollisuuden työn luullaan olevan.  On toki totta, että tarvitaan joukko insinöörejä, joiden pitää osata mekaniikkaa, sähkötekniikkaa, voimatekniikkaa tai vaikkapa koodata. Kun puhutaan teollisuusjohtajasta tai mistä tahansa muusta johtajasta, tärkeimmät taidot ovat yleensä aivan jotain muuta, kuin jonkun kapean alan erikoisosaamista. Yritys ei ole pelkkä kone niin kuin Parantainen väittää. Jos uskotaan herra tai rouva Googlea, niin tekninen osaaminen on hyvälle johtajalle paljon vähemmän tärkeää kun muut johtamistaidot. Kärjessä oli kyky johtaa ihmisiä ja järjestää aikaa johdettaville. Tekniset taidot löytyivät toki listalta, siltä ihan viimeiseltä riviltä, mutta tuskin siinäkään tarkoitettiin kiinnostusta Lego-robotin sielunelämään.


Parantaisen herätyksen jälkeen olen tarkkaillut tilannetta. Täytyy valitettavasti todeta että Parantainen ei ole näkemyksensä kanssa yksin. Monilla keski-iän ylittäneillä miehillä on valitettavan vanhakantainen näkemys siitä, mitä osaamista teknisillä aloilla ylipäätään tarvitaan tänäpäivänä. Ja kun tuo viesti kantautuu nuorten korviin, niin eipä se kovin ihme ole, etteivät naiset eivät hakeudu aktiivisesti teknisille aloille. Naisasianäkökulmaa jopa vaarallisempana pidän sitä, että vanhakantainen ajattelu heijastuu valitettavan monen suomalaisen yrityksen tuloksentekokykyyn. Yritysjohto käyttää kaiken aikansa tuotteen teknisten ominaisuuksien hiomiseen ja koneiden käyttöasteen viilaamiseen sen sijaan, että optimoisi toimitusketjua kokonaisuutena ja keskittyisi asiakkaan tarpeisiin. Tästä aiheesta lisää aiemmassa bloggauksessani Suomalainen tuote on maailman napa.

Minun onneni oli ehkä viisas esimieheni. Hän sanoi aikanaan, että jos aikoo olla tehtaassa töissä pitää olla insinööri. Ja niinpä minä opiskelin töiden ohella insinööriksi, vaikka perinteiset insinööritieteet eivät kiinnostaneetkaan. Kun opiskelupaikkaa suunnitellaan ja valitaan, vanhemmilla ja kavereilla on todella hurja vaikutus nuoren valintoihin. Isä ja äiti, opettajat ja opinto-ohjaajat! Teillä on iso rooli ja vastuu nuoren valinnoista. Tukekaa häntä siinä mikä häntä kiinnostaa. Herätelkää pohtimaan myös perinteestä poikkeavia tai muita yllättäviä vaihtoehtoja.

Tulevaisuuden työ on todennäköisesti jotakin ihan muuta kuin se on nyt. Vanhoja ammatteja tai työpaikkoja ei ehkäpä edes enää ole viide vuoden päästä, ainakaan siinä muodossa kuin ne ovat nyt. Opiskelkaa siksi laajasti monia eri aihepiirejä. Olkaa uteliaita erikoisille kurssikombinaatioille. Muistakaa, että opiskelu ja oppiminen ei pääty, kun ensimmäinen tutkinto tulee valmiiksi.  Kun ihminen tekee sitä, mikä häntä oikeasti kiinnostaa, hän voi olla myös kykenevä luomaan tulevaisuuden työpaikkansa ihan itse.



3 kommenttia:

  1. Anekdootilla ei tietenkään ole todistusvoimaa. Mutta totta kai vaikkapa lapsen sukupuolen perusteella voi ennustaa, millaisia leluja hän todennäköisesti suosii. Väitän siis, että anekdoottini voi huoletta yleistää.

    Voinkin koska tahansa lyödä kanssasi tonnin vetoa, että jos näytämme tyypillisiä poikien ja tyttöjen leluja sadalle lapselle, heistä teknisten lelujen kimppuun ensimmäiseksi syöksyvät ovat 80 prosentin todennäköisyydellä poikia.

    Siitäkin olen valmis lyömään vetoa, ettei tilanne muutu oleellisesti, vaikka kokeeseen osallistuvien vekaroiden vanhemmat kuinka yrittäisivät noudattaa sukupuolineutraaleja kasvatusperiaatteita.

    Kirjoituksesi on sikäli veikeä, että se vasta anekdootti onkin – alusta loppuun. Käytät itseäsi esimerkkinä siitä, miten kaikki naiset eivät ole samanlaisia. No, tuskinpa sitä kukaan on olettanutkaan. Mutta en löytänyt tekstistäsi mitään henkilökohtaisia tuntojasi kummempia perusteluja vastaväitteillesi.

    Esimerkiksi siihen et ota mitään kantaa, miksi teknisellä alalla opiskelijoista vain noin viidennes on naisia. Sähkötekniikkaa lukevien osuus on vielä pienempi, vain noin 10 prosenttia.

    Naisten tyhmyys, laiskuus tai kunnianhimon puute ei asiaa selitä, koska vaikkapa lääkäreistä 58 prosenttia on naisia. Oikeustieteellisen tilanne on vielä selvempi, tuoreista opiskelijoista vain 30 prosenttia on miehiä.

    Työskentelen yritysjohtajien kanssa harva se päivä. Suurin osa heistä pohtii, miten automatisoida yrityksen bisnes niin, että työntekijöistä pääsisi eroon. Kyllä siinä ihan aitoa konetta rakennetaan.

    VastaaPoista
  2. Olen itse asiassa samaa mieltä siitä, että pojilla on usein luontainen kiinnostus koneita kohtaan. Olen myös samaa mieltä, että se on yksi syy miksi miehiä on enemmän perinteisen tekniikan opiskelijoiden parissa. Se ei ole kuitenkaan koko totuus. On todistetusti kaksosia tutkimalla huomattu, että on asioita joihin on luontainen taipumus ja toisaalta asioita, jotka ovat ympäristöstä opittuja. Nykyään pojat esimerkiksi leikkivät enemmän nukeilla ja laittavat ruokaa verrattuna 70-lukuun. Jos et usko, niin kysypä vaikkapa päiväkodista. Tällöin kyse ei ole luontaisesta taipumuksesta vaan esimerkistä, joita isät ovat viime vuosina pojillensa näyttäneet. Ihan vastaavasti naiset uskaltautuvat enemmän teknisten aiheiden pariin, kun he näkevät asiasta esimerkkejä ja kun heitä kannustetaan siihen.

    Kirjoituksen näkökulmasta ei ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, miksi sähkötekniikkaa lukevia naisia on niin vähän, koska fokus oli yrityksen johtamisessa ja niissä taidoissa mitä siinä tarvitaan. Kuten kirjoituksessani totesin, perustelut löytyvät googlesta. Laivan kapteenin tehtävänä on kertoa miehistölle suunta ja konemestarin tehtävänä on pitää kone käynnissä ja ajaa optimaalisella vauhdilla. Se juuri on monen suomalaisen yrityksen ongelma, että kapteeni lähtee virittelemään moottoria konesaliin. Kun kapteeni on konesalissa virittelemässä, ei kukaan ole enää näyttämässä laivalle suuntaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoituksessani ehdotin vaihtoehtoista selitystä perinteiselle "lasikatto estää naisia nousemasta johtajiksi" -kitinälle. Totesin siis tilanteen.

      Sinä sen sijaan pohdit sitä, millainen yrityskulttuurin tai hyvän johtajan pitäisi olla. Se on aivan toinen asia.

      Naisten tämänhetkinen pieni osuus pörssiyritysten huipulla johtuu joka tapauksessa siitä, että yritysten nykyiset hallitukset (= omistajat ja heidän edustajansa) eivät löydä mieleisiään ehdokkaita naisten joukosta.

      Vuonna 1989 menin töihin yritykseen, joka ei kannattanut kovin hyvin. Sitten eräänä päivänä uusi omistajamme käänsi putiikin suunnan. Firman liikevaihto kasvoi 5–6 vuodessa 30-kertaiseksi – ja erittäin kannattavasti kaiken lisäksi.

      Mikä muutti kaiken?

      No se, että aloimme myydä sitä, mitä asiakkaat halusivat ostaa. Sitä ennen myimme sitä, mitä asiakkaiden olisi meidän mielestämme pitänyt ostaa.

      Vastaavasti jos nainen haluaa nyt pörssiyhtiön pomoksi, hänen kannattaa varmaan olla sellainen johtaja, jonka hallitus haluaa palkata. Hänen tuskin kannattaa saarnata, millaisia johtajia hallitusten pitäisi palkata.

      Poista