04 toukokuuta, 2016

Mistä luottamus syntyy?


Hyvän johtamisen lähettiläs Aki Ahlroth haastoi minut kirjoittamaan luottamuksesta. Aihetta on toki kierretty kuin kissa kuumaa puuroa monissa bloggauksissani. Silti aika hämmästyttävää mutta totta - en ole kirjoittanut luottamuksesta aiemmin. Luottamus on kuitenkin kaiken johtamisen perusta ja kivijalka. 

Luottamus on aiheena niin moni tahoinen, että en oikein tiennyt mistä aloittaa. Luottamus syntyy erilaisista kokemuksista. Se syntyy niin pienistä hippusista, että niitä ei edes välttämättä itsekään tietoisesti tunnista. Jokaisella ihmisellä on luottamuksesta ties kuinka monta tarinaa. Jokainen
luottamuksen syntytarina on omanlaisensa. Kyse on tunteesta, jota kaksi ihmistä voi kokea toistensa suhteen – tai sitten ei. Minulla voi olla tunne, että sinä luotat minuun, mutta toisaalta luottamuksesta ei voi olla koskaan 100% varma. Siksi päätin ottaa lähtökohdaksi sen, kuinka oma luottamukseni on syntynyt jotakuta toista ihmistä kohtaan.

Lamppu syttyi eräänä päivänä bloggaajaystäväni Tanja Mantereen kanssa käydyn keskustelun jälkeen. Pohdimme entisiä esimiehiämme, ketkä ovat nauttineet luottamustamme ja ketkä eivät. Myöhemmin tajusin että luottamuksella oli selkeä yhteys siihen, keiden kanssa olemme voineet toimia omana itsenämme ja keiden kanssa emme.

Ne joiden kanssa luottamus on syntynyt, eivät välttämättä ole olleet niitä parhaita johtajia tai esimiehiä johtamisen teoreettisesta näkökulmasta. He ovat saattaneet olla samaan aikaan juuri niitä, jotka ovat saaneet minut totaalisesti turhautumaan ja puhisemaan raivosta. Muistan käyneeni heidän kanssaan tiukkoja keskusteluja ja yhdelle jopa uhannut heittää hanskat tiskiin ja jättäväni firman, jos palikat ei käänny toiseen suuntaan. Mutta he ovat samaan aikaan olleet niitä, joille olen voinut sanoa mitä mieltä olen tai miltä minusta tuntuu. He ovat olleet niitä, jotka ovat antaneet minun kokeilla siipiäni ja luottaneet että osaan valita tieni oikein. He ovat myös antaneet samalla hiljaisen hyväksynnän haastaa ja kyseenalaistaa heidän tekemisiään tai päätöksiään. He ovat antaneet minulle mahdollisuuden onnistua sillä itse valitsemallani tiellä. Olen saanut laittaa oman persoonani peliin sen kaikkine hyvine ja huonoine puolineen.

Luottamuksessa on lopulta kyse monitahoisesta muna-kana-ilmiöstä, jonka yksi peruspilari on lupa olla oma itsensä. Luottamus synnyttää luottamusta. Minä uskallan olla sellainen kuin syvässä sisimmässäni olen, kun tiedän että sinuun voi luottaa. Sinä hyväksyt minut ja minä hyväksyn sinut, vaikka meistä kumpikaan ei ole varmasti se täydellinen esimies, alainen tai työkaveri. Kun luottamusta on,  uskaltaa sanoa ääneen mitä ajattelee. Kun tekee virheitä, tietää että voi saada myös anteeksi. Ja kun tietää että voi saada anteeksi, uskaltaa rohkeasti kokeilla erilaisia asioita ja menestyä siinä, mitä ikinä onkin tekemässä. Luottamus on juuri sitä, että antaa toiselle tilaa olla sellainen kuin on ja antaa mahdollisuuden valita oman tiensä kohti yhteistä tavoitetta. Luottamus on oiva tie kohti suuria onnistumisia!

Kiitos kaikille teille esimiehilleni, jotka olette antaneet minun olla sitä, millainen juuri minä olen – niin hyvine kuin huonoine puolineni! Se on kantanut minua eteenpäin niin hyvinä ja vaikeinakin hetkinä. Meidän välillä ollut luottamus on antanut hyvän siemenen myös omaan johtajuuteeni. Teiltä olen oppinut, että ilman luottamusta ei ole lopulta mitään.


Seuraa myös Twitterissä
Kirjoittaja @kalehto



Lue myös aiheeseen liittyviä aikaisempia bloggauksia
Joskus saa juosta päin seinää
Mistä lojaalius syntyy?

0 kommenttia:

Lähetä kommentti