Kukaan ei halua tiimiinsä jarruja! - Kara Kuumana - Johtamisen Jyväsiä

Havaintoja työelämästä ja yritysmaailmasta.

13 lokakuuta, 2016

Kukaan ei halua tiimiinsä jarruja!

Työelämän jatkuvat muutokset edellyttävät työntekijöiltä entistä suurempaa mielen joustavuutta. Asiat eivät mene niin kuin omassa mielikuvituksessa tai kahvipöydässä on pohdittu. Yrityksen omistaja muuttuu, kohta muuttuu yrityksen suuntakin, ja siinä rytäkässä myös esimies vaihtuu. Tuntuu kuin mikään ei olisi niin kuin ennen. Eikä olekaan. On itsemurha pyrkiä jatkamaan toimintaa jäykästi niin kuin aiemmin toimittiin. Sen sijaan muutostilanteesta selviää parhaiten, kun mielen joustavuus on kunnossa.
Mielen joustavuutta voi onneksi harjoittaa. Ensimmäinen vaihe on tunnistaa tilanne. Eli tunnistaa omaa mieltä ja tilanneherkkyyttä jäykistävät kaavamaiset toimintatavat. Sekä omaa  tilanteeseen mukautumisen taitoa (adaptaatiokyvykkyyttä) että muutostilanteesta toipumista (resilienssiä) voi ja kannattaa pohtia. Useimmiten toistamme huomaamatta omia opittuja käytösmallejamme kerrasta toiseen.

Henkinen joustavuus on sitä, että havaitsee ja tiedostaa toimintaympäristössään muutokset ja sopeutuu niihin. Mielellään niin että motivaatio ja tekemisen tehokkuus pysyvät kiitettävinä. Organisaation toimintakyky on turvattava muutoksessa kuin muutoksessa. Siksi se, joka on omassa muutoksistatoipumiskyvykkyydessään muita pidemmällä, käärii muutostilanteessa usein parhaat palkinnot. Oma muutoskyvykkyys heijastuu muiden käsitykseen itsestä ammattilaisena. Vastarannankiiskeä, joka suhtautuu aina negatiivisesti muutokseen, aletaan pian pitää joustamattomana ja kehittämisen jarruna. Kukaan ei halua tiimiinsä jarruja. Esimies, joka kamppailee oman adaptaationsa ja resilienssinsä kanssa, haluaa ympärilleen ihmisiä, jotka auttavat häntä omassa muutoksen hallinnassaan.  

Mielen joustavuutta haittaa usein tuntemattomasta johtuvat pelkotilat. Suurin osa peloista on turhia. Tulevaisuus harvoin kulkee samoja polkuja kuin oma ajatuksenjuoksu. Pelot ovat myös opittuja. Oppitujen pelkojen kanssa voi opetella toimimaan. Pelot väistyvät, kun tuntematon muuttuu tutuksi. Tähän taas auttaa, kun tarttuu tuumasta toimeen, tekee, näkee, kokee ja menee eteenpäin. Tällätavalla toimien teemme vieraasta tuttua. Uudesta jo koettua. Mielen joustavuutta voi edesauttaa rennolla suhtautumisella elämään ja muutoksiin. Sen sijaan, että antaa mielensä täyttyä muutosta ja tilannetta vastustavilla ajatuksilla, keskittyy mahdollistaviin ajatuksiin. Mitä pitäisi tehdä, että homma onnistuisi? Mitä pitäisi tehdä, ettemme epäonnistuisi? Millä edellytyksillä homma pysyy hyppysissä? Itsetuntemus ja oman osaamisensa kunnioitus edesauttavat siinä, että odotukset (työ)elämälle ovat realistiset. Realististen käsitysten päälle on helpompi rakentaa mielen joustavuutta kuin vailla pohjaa oleville käsityksille.

Työnantaja voi edistää mielen joustavuutta luomalla ympärilleen hyvää ilmapiiriä ja edistämällä hyvän yhteishengen muodostumista ja rehellistä työnteon meininkiä. Olen lukenut jostain, että rehellisyys vapauttaa positiivista energiaa. Tämä toimii varmasti myös muutostilanteessa.

Omaa mielen joustavuuttaan voi testata vaikkapa täällä

Seuraa Twitterissä
Kirjoittaja @tanjamantere

Seuraa Facebookissa
Kara Kuumana