20 marraskuuta, 2016

Haaste heittäytyä!


Poikani halusi laittaa kermavaahtoa näkkärin päälle. Kielsin poikaa tekemästä niin, koska ajattelin että se jää kuitenkin syömättä.  Samalla havahduin miettimään kieltoani. Olen aina luullut olevani se, joka kannustaa kokeilemaan ja joka kulkee muutoksen kärjessä lippu hulmuten. Olen aina tuskastunut niihin vanhoihin jääriin, jotka sanovat että ei voida tehdä niin, koska koskaan ennenkään ei ole niin tehty. Nyt huomasin itse olevani juuri sellainen vanha jäärä. Toisaalta myös inhoan ruoan haaskaamista ja roskiin heittämistä. Olin pienimuotoisessa arvoristiriidassa itseni kanssa. Lopulta päätin antaa periksi. Poika sai näkkärinsä ja söi sen hyvällä ruokahalulla. Muruakaan ei jäänyt lautaselle.



Törmäämme työelämässä saman kaltaisiin tilanteisiin. Osa on muutosta vastaan ihan periaatteesta. Toiset jopa innostuvat muutoksesta. Valtaosa taas pohtii, että viitsisikö yrittää, kun edelliselläkin kerralla tuli ihan turhaa pinnistettyä. Aivot jarruttavat, mutta sydän käskee heittäytymään. Ja niinhän tämä jäyhä insinöörikansa uskoo aivoja ennemmin kuin sydäntä. Mitäpä jos joskus uskaltaisimmekin heittäytyä vain sydämen vietäviksi, edes niissä pienissä asioissa, kuten kermavaahto hapankorpun päällä? Kumpi on lopulta pienempi paha, 50 g ylimääräistä biojätteeseen kerran kuussa, kuin se että maailmaa mullistava makunautinto (tai mikä tahansa muu keksintö) jäisi syntymättä? Heitän haasteen ilmaan - heittäydy täydellä sydämellä edes kerran! Asia voi olla pieni tai suuri. Se voi olla työelämässä tai vapaa-ajalla. Se on ainoastaan tärkeää että teet jotakin uutta, mitä et ole koskaan ennen tehnyt. Twiittaa se maailmalle hastagilla #heittäydyin.


Seuraa myös Twitterissä
kirjoittaja @kalehto
blogi @karakuumana

0 kommenttia:

Lähetä kommentti