maanantai 2. tammikuuta 2017

Esimies, oletko kehittymisen este?

Oletko esimiehenä ollut tilanteessa, jossa puolustelet tekemisiänne tehtäväkentän ainutlaatuisuudella? Oletko vähätellyt kilpailijoiden, asiakkaiden tai muiden toimialojen työtä sillä, että tekeminen muualla on yksinkertaisempaa ja helpompaa? Uskotko itse siihen, että oman tekemisenne esteet ovat nimenomaan tuotteenne, toimintatapojenne tai asiakaskuntanne ainutlaatuisuudessa? Jos näin on, olet melko suurella todennäköisyydellä yrityksenne kehityksen jarru.

Esteet toiminnan kehittymiselle lähtevät melko usein omasta asenteesta ja maailmankuvasta. Maailmankuva tapaa supistua, jos sitä ei aktiivisesti avarra. Omaa maailmankuvaa ja liiketoimintaymmärrystä voi kehittää monella tavalla. Työtehtäväkierrot, työnantajavaihdokset, keskustelut muiden liiketoimien edustajien kanssa, lukeminen ja ennen kaikkea avoin uteliaisuus myös oman hiekkalaatikon ulkopuolisiin tapahtumiin auttaa varmasti siihen, ettei maailmankuva typisty olemattomaksi. Jos kaikki viisaus asuu lähellä omaa tai työnantajasi napaa, saatat olla menneen maailman johtaja.

Avoin suhtautuminen asioihin ja haasteisiin auttaa hommassa kuin hommassa. Kun avoimuus, uteliaisuus ja kyseenalaistamisen kyky puuttuu, alkaa ihminen toistaa apinan lailla ympäröiviä totuuksia. Siis niitä jokaisen tietämiä helppoja keksittyjä faktoja kuin ”kokemus osoittaa”, ”tämä on aina ollut näin”, ”tästä eteenpäin kehittäminen maksaa meille liikaa”, ”ei onnistu, tätä yritettiin jo viisi vuotta sitten”. Edellisenkaltaiset sutkautukset kertovat valitettavasti enemmän kertojastaan kuin asioiden todellisesta tolasta. Jos huomaat toistelevasi samoja lainalaisuuksia ja kauan sitten oppimiasi viisauksia, voisi olla aika tuulettaa ajatusmaailmaa.

Kilpailijoiden, asiakkaiden tai muiden toimialojen haasteiden vähättely on keino selitellä omaa suoriutumattomuuttaan. Perustekemisen haasteet ovat liki kaikkialla samat. On osaaminen, jota myydään. On tekeminen, jota organisoidaan. On asiakas, jonka tarpeita täytetään. On talous, jota tasapainotellaan. On kilpailutilanne, josta etsitään omaa paikkaa. Kun nöyryys puuttuu ja oma ainutlaatuisuuden tunne nostaa päätään, laiskistutaan. Aletaan tiedostamattaan kääntämään ajatusta jatkuvasta parantamisesta jatkuvaan selittelyyn. Nykytilanteen hyväksyntä passivoittaa ja tekee omalle kilpailukyvylle hallaa. Nöyryys tekemisessä ja suhtautumisessa kilpailuun antaa omalle kehittymiselle siivet!

Toivottavasti teillä ei ole päättäjän paikalla, kehitystehtävissä tai peilikuvassa ihmisiä, joiden kyky ja halu pysyä kilpailussa kiinni on hävinnyt jo aikapäivät sitten. Onneksi koskaan ei ole myöhäistä muuttua!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti