Näin vanhempana olen kuitenkin alkanut ymmärtää paremmin syy-seuraus suhteita alisuorittamisen ympärillä. Muistan olleeni totaalisesti raivoissani, kun eräs myyntijohtaja surffasi päivät pitkät netissä tai kun eräs työnjohtaja ei selvinnyt tehtävistä lainkaan, meidän muiden puurtaessa niska limassa. Kun myyntijohtaja ja työnjohtaja siirrettiin uusiin tehtäviin ja uusien tavoitteiden pariin, he molemmat alkoivat loistaa, aivan kuin vasta hiottu timantti!
Kyse ei siis ole aina työntekijästä itsestään, vaan usein katse kääntyy esimieheen tai jopa häntä ylempään johtoon. Kun työntekijälle ei anneta riittävän suuria haasteita, hänet on sijoitettu aivan vääränlaisiin tehtäviin tai häneltä on jopa otettu kaikki tehtävät pois, lopputulema on sen mukainen.
Pidetään yhdessä huoli johtajina, esimiehinä, työnantajina tai jopa kolleegoina siitä, että ketään ei ahdeta alisuorittajien joukkoon. Tuetaan kaikkia löytämään se oma potentiaali ja autetaan sitä puhkeamaan kukkaan! Kaikilla on taatusti joku vahvuus, mikä auttaa onnistumisessa. Jos potentiaali ei vapaudu omassa organisaatiossa, niin autetaan löytämään se muualta. Kaikilla meillä on oltava oikeus yrittää ja päästä yli esteiden! Kaikilla meillä on oikeus onnistua ja löytää sisäinen palo! Kaikilla meillä on oikeus tuntea olevamme tärkeitä ja olla onnellisia!
