27 heinäkuuta, 2015

Työnantaja, huolehdithan työtekijäsi hyvinvoinnista!

Tiedättekö sen tunteen, kun rintaa puristaa, ajatukset ovat tyhjät eikä tahdo saada mitään aikaiseksi? Tunteen, joka syntyy kun elämässä tapahtuu jokin ennalta-arvaamaton yllättävä muutos. Joku meistä vaipuu synkkyyteen, joku hukuttaa murheen työtä tehden, toinen urheillen, yksi tarvitsee ammattiapua, toinen tarvitsee vertaistukea. Tietänette myös sen tunteen, kun sitten hetken synkistelyn jälkeen saa taas käärittyä hihat ylös ja tartuttua tuumasta toimeen tai löytää mielenrauhan ja elämänilon jollakin muulla konstin. Olen viime aikoina saanut seurata useita selviytymistarinoita, joissa yksilön hetkellisen turvallisuuden järkkyminen on syntynyt kovin erilaisista syistä:
yksi sai potkut, toinen sairastui huonon työyhteisön seurauksena, kolmas sai puolisonsa kiinni pettämisestä, neljänneltä kuoli lähiomainen, viides sairastui vakavasti. 

Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka koostuu niin työ- kuin vapaa-ajankin tapahtumista. Työhyvinvoinnin osa-alueita on omat voimavarat (terveys, henkilökohtainen elämä), työyhteisön toimivuus (johtaminen ja esimiestyö, tavoitteet, työpaikan ilmapiiri), ammatillinen osaaminen (oma osaaminen, motivaatio ja sitoutuminen, työnkuormittavuus) sekä työolot (työturvallisuus, ergonomia). Työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa suoraan työaikaansaannoksiin ja siten työpaikan menestymiseen. Huonosti voivan työntekijän tuloksentekokyky on osittain tai kokonaan halvaantunut. Aika menee työpäivistä selviämiseen ja näennäistyöt sekä elämän oikeille raiteille saattaminen alkavat valtaamaan yhä suurempaa osaa työpäivästä. 

Elämän niinkuin työelämänkin kriisit ovat usein sellaisia, joihin ei voi itse vaikuttaa eikä niiden ajankohtaa päättää. Sen sijaan jokainen voi itse päättää siitä, että selviää vastoinkäymisistä. Henkilökohtaisista kriiseistä selviäminen on ensisijaisesti yksilön oma tahtoasia. Työn ja työyhteisön päämääränä tulee olla myös työntekijöiden elämänhallinnan tukeminen. Omaa resilienssiä eli palautumista yllättävien tapahtumien jälkeen voi kehittää ennen kriisien puhkeamista. Olemme kirjoittaneet resilienssistä aiemmin seuraavat bloggaukset: Vinkit mitenkä kasvattaa resilienssiä  sekä Huomio organisaation palautumiskykyyn

Työnantaja voi varautua yllättävien tapahtumien vaikutusten minimoimiseen mm. kehittämällä yhteistyötä työterveyshuollon sekä työntekijöidensä kanssa yhteistyössä ja dokumentoimalla erilaisiin tilanteisiin liittyvät toimintaohjeet. Monella yrityksellä on valmiit mallit yt-prosessin jälkeiseen henkilöstönhuoltotyöhön, mutta muut työntekoon vaikuttavat kriisit on sivuutettu kevyesti ei-kuulu-meille ajatuksella. Varsinkiin esimiesporrasta, mutta miksei myös kollegoita, helpottaisi kummasti, kun omassa organisaatiossa olisi selvä ja tunnettu toimintamalli vaikkapa työtoverin vakavan sairastumisen varalta. Myös yrityksen avointa keskusteluilmapiiriä kehittämällä tuetaan työntekijöiden hyvinvointia. Hyvä keskusteluilmapiiri kantaa hedelmää erityisesti elämän murroskohdissa. Eri toimijoiden rooleista muutos- ja kriisitilanteissa löytyy hyvä tiivistelmä Työturvallisuuskeskuksen sivuilta. Systemaattisilla ponnisteluilla saadaan näkyvää tulosta aikaiseksi muun muassa työtyytyväisyydessä, mutta myös sairauspoissaolojen pienentymisenä.

Hyvinvoiva työntekijä tekee tulosta, on motivoitunut ja sitoutunut. Kantamalla huolta työntekijöiden hyvinvoinnista luomme edellytyksiä liiketoiminnan hyvinvoinnille.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti