Ellun Kanojen T-medialta tilaaman tutkimuksen mukaan, johdon ja työntekijöiden näkemykset organisaation muutoskyvykkyydestä eivät kohtaa. Lähes joka viides suomalainen työntekijä on sitä mieltä, että oman organisaation kyvykkyys muutokseen on joko huono tai erittäin huono. Johtajista 76 prosenttia pitää omaa organisaatiotaan muutoskykyisenä. Tutkimuksesta voit lukea lisää esimerkiksi Markkinointi & Mainonta uutisesta. Ensin pidin tutkimuksen tulosta yllättävänä. Tarkemmin pohdittuani löysin muutamia selittäviä tekijöitä asialle. Tutkimuksen tuloshan on itse asiassa myös kannustava ja lohdullinen!
Jos esimies ei usko tiimiinsä, niin ei kukaan muukaan!
Esimiehen tärkeä tehtävä on luottaa, kannustaa uskomattomiin suorituksiin.
Esimiehen tehtävä on todellakin uskoa tiimiinsä enemmän, kuin he itse luottavat ja uskovat itseensä. Kukas sitten siihen tiimiin uskoisi ja heitä tsemppaisi eteenpäin, ellei heidän esimiehensä? Esimiehen tärkeä tehtävä on nähdä se kaikki piilossa oleva potentiaali ja vapauttaa se puhkeamaan kukkaan. On ojennettava ne suuret saappaat ja kannustettava astumaan niihin. On löydettävä kunkin parhaat ominaisuudet ja tuettava niiden kautta onnistumista. Esimiehen tehtävänä on luottaa ja valaa uskoa silloinkin, kun matka on pitkä ja kivinen.
Arjen ja operatiivisten töiden ohessa tehtävä kehitys voi jäädä helposti huomaamatta. Keskustelin erään työntekijäni kanssa häneen työtehtäviinsä liittyvästä kehityksestä. Hän itse koki, että ei ollut juuri tehnyt kehitystä työssään. Minulle tuli sama tien useita erilaisia kehitysasioita, joita hän oli tehnyt viimeisen kuukauden sisällä ja kerroin sen hänelle. Ilme oli sekä iloinen että yllättynyt! Arjessa tehtävä kehitystä ei välttämättä aina helposti huomaa ja niin oli käynyt tässäkin tapauksessa. Mikä onkaan tärkeämpää esimiehelle, kuin huomata onnistumiset, kiittää ja kannustaa? Voi kun sen itsekin aina muistaisi joka päivä!
Motivaation kannalta suorituskyvyn mittaaminen on yksi oleellisimmista seikoista. Jos mittaaminen ja tavoitteiden asettaminen tehdään kyttäämisen takia ja huonossa hengessä, niin se on varmasti yksi pahimmista motivaation tappajista. Toisaalta jos suorituskykyä ei mitata ja tavoitteita ei aseteta, on se yhtä lailla tie operatiiviseen helvettiin.
Mitä tasaisempi tie, sitä puuduttavampaa on matkanteko.
Kun kehitystä ei huomaa, ei voittojakaan voi juhlia.
Kun suorituskykyä ja onnistumista mitataan, tavoitteet asetetaan järkevälle tasolle ja yhdessä tsempataan eteenpäin, niin aika ajoin onnistumisiakin päästään juhlimaan! Mikä onkaan parempaa kuin yhdessä kilistellä ja fiilistellä yhteistä onnistumista! Samalla voi muistella niitä hetkiä, kun tavoite näytti kaukaiselta haaveelta tai kun matkan varrella meinattiin karauttaa kiville, mutta siitäkin lopulta selvittiin. Jos tavoitteita ja vaikeita hetkiä ei ole koskaan, ei onnistuminenkaan tunnu enää miltään!
Seuraa Twitterissä
Kirjoittaja @kalehto
Blogi @karakuumana
Tykkää Facebookissa
Kara Kuumana
Lue myös
Mistä luottamus syntyy?
Mistä innostus syntyy?
Suorituskyvyn mittaamisen kolmetoista sudenkuoppaa
