Alf Rehn bloggasi jokunen aika sitten tämän päivän työelämän kirouksesta. Meillä on koko Suomi täynnä ihmisiä, jotka vain istuvat ja täyttävät lomakkeita. Kirjoituksesta mieleeni heräsi vanha bloggaukseni, jossa kerroin kuinka olin unohtanut kerta toisensa jälkeen lähettää mukamas tärkeän faksilähetyksen. Kun asia muistui monen kuukauden päästä mieleen, päätin olla lähettelemättä fakseja ja odotella koska perästä kuuluu. Tästä tapauksesta alkoi tieni kohti Lean maailmaa, vaikka silloin en edes tiennyt Lean filosofiaa noudattavani.
Leanin mukaan on asioita, mitkä tuottavat arvoa asiakkaalle ja niitä mitkä eivät tuota asiakkaalle arvoa. Arvoa tuottamattomat asiat puolestaan jaetaan pakollisiin ja ei pakollisiin. Pakolliset voivat olla esimerkiksi kirjanpito, reskontran hoitaminen tai ostotilauksen tekeminen. Tavoitteena on että kaikki ei pakollinen tekeminen poistetaan, kuten tarinassani turhien faksien lähettäminen. Pakollisten toimenpiteiden osalta järkevintä on automatisoida ne niin pitkälle kuin mahdollista. Esimerkin automatisointitarinasta löydät täältä. Tiivistettynä sen tarinan sisältö oli, että tein oman työni tarpeettomaksi automatisoimalla sen.
Miksi sitten Lean ei juurru moneen organisaatioon? Mietipä! Kumpikin näistä pienistä tarinoista liittyy rohkeuteen. Uskallusta jättää tarpeeton tekemättä tai uskallusta tehdä itsensä tarpeettomaksi. Siis aivan kuin Leanissa opetetaan – poistaa hukka tai turha työ ja automatisoi välttämätön tekeminen. Itselleen ei voi tässä tarinassa kuitenkaan sankarin viittaa asetella, sillä työntekijän rohkeus ei itsessään kuitenkaan vielä riitä. Kuka tahansa meistä voi olla rohkea, jos tietää että selusta on turvattuna. Esimiehen tärkein tehtävä on luoda puitteet, jossa työntekijä tuntee itsensä ja olonsa niin turvalliseksi, että hän uskaltaa lähteä kyseenalaistamaan totuttuja toimenpiteitä tai tekemään omaa työtään tarpeettomaksi. Ilman luottamusta ei ole rohkeutta. Ilman rohkeutta ei ole kykyä uudistua. Lean on lopulta vain maalaisjärkeä sovellettuna työelämään.
Seuraa myös
Twitterissä
Blogi @karakuumana
Kirjoittaja @kalehto
Facebookissa
Kara Kuumana
Leanin mukaan on asioita, mitkä tuottavat arvoa asiakkaalle ja niitä mitkä eivät tuota asiakkaalle arvoa. Arvoa tuottamattomat asiat puolestaan jaetaan pakollisiin ja ei pakollisiin. Pakolliset voivat olla esimerkiksi kirjanpito, reskontran hoitaminen tai ostotilauksen tekeminen. Tavoitteena on että kaikki ei pakollinen tekeminen poistetaan, kuten tarinassani turhien faksien lähettäminen. Pakollisten toimenpiteiden osalta järkevintä on automatisoida ne niin pitkälle kuin mahdollista. Esimerkin automatisointitarinasta löydät täältä. Tiivistettynä sen tarinan sisältö oli, että tein oman työni tarpeettomaksi automatisoimalla sen.
Miksi sitten Lean ei juurru moneen organisaatioon? Mietipä! Kumpikin näistä pienistä tarinoista liittyy rohkeuteen. Uskallusta jättää tarpeeton tekemättä tai uskallusta tehdä itsensä tarpeettomaksi. Siis aivan kuin Leanissa opetetaan – poistaa hukka tai turha työ ja automatisoi välttämätön tekeminen. Itselleen ei voi tässä tarinassa kuitenkaan sankarin viittaa asetella, sillä työntekijän rohkeus ei itsessään kuitenkaan vielä riitä. Kuka tahansa meistä voi olla rohkea, jos tietää että selusta on turvattuna. Esimiehen tärkein tehtävä on luoda puitteet, jossa työntekijä tuntee itsensä ja olonsa niin turvalliseksi, että hän uskaltaa lähteä kyseenalaistamaan totuttuja toimenpiteitä tai tekemään omaa työtään tarpeettomaksi. Ilman luottamusta ei ole rohkeutta. Ilman rohkeutta ei ole kykyä uudistua. Lean on lopulta vain maalaisjärkeä sovellettuna työelämään.
Seuraa myös
Twitterissä
Blogi @karakuumana
Kirjoittaja @kalehto
Facebookissa
Kara Kuumana
